Väitöstutkimus

Merikotkan paluu romahdutti Lounais-Suomen ulkosaariston haahkakannan – lajin häviäminen kokonaan epätodennäköistä

OLLI-PEKKA KARLIN
Merikotkanpoikasia pesässään.
Merikotkanpoikasia pesässään.

Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Petolinnun häviäminen tai paluu horjuttaa elinympäristön tasapainoa. Merikotkan paluu on vaikuttanut erityisesti sen saalislajiin haahkaan, selvitti FM Camilla Ekblad Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

Haahkakanta romahti varsinkin Lounais-Suomen ulkosaaristossa. Suomenlahdella haahkat pärjäävät paremmin.

Ekblad tutki merikotkien ravintoa sekä Ahvenanmaan saaristossa että Lapin sisämaassa. Merikotka on monipuolinen saalistaja, mutta ulkosaaristossa sen ruokavalio koostuu lähinnä vesilinnuista. Sisäsaaristossa ja järviympäristöissä merikotka syö kalapainotteisesti.

Merikotka puuttui Itämereltä vuosikymmenten ajan. Tänä aikana sen saalislajit ehtivät sopeutua merikotkattomaan ympäristöön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suojelutyö ja ympäristömyrkkyjen vähentyminen elvyttivät Itämeren merikotkakantaa viime vuosikymmeninä.

Ekblad ei usko haahkan häviävän kokonaan merikotkien saalistamana.

– Opportunistisena saalistajana merikotkat siirtynevät toiseen lajiin, jos jokin laji vähenee huomattavasti. Merikotkien käytännössä puuttuessa Itämereltä haahkakanta runsastui moninkertaiseksi ja haahkat asettuivat pesimään ulkosaariston paljaille luodoille, Ekblad sanoo tiedotteessa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimus kartoitti vain pesivien merikotkien ravinnonkäyttöä. Ei ole tiedossa, mitä vaikutuksia nuorilla, pesimättömillä linnuilla on.

Merikotka levittäytyi myös Lappiin rakennettujen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristöön. Siellä sen tärkein saalislaji on hauki.

Lapissa kuoriutuneilla merikotkanpoikasilla todettiin olevan korkeammat elohopeapitoisuudet kuin Suomen rannikolla kuoriutuneilla merikotkilla.

– Merikotkat ovat huippupetoina herkkiä ravinnon kautta kertyville haitallisille aineille ja hyviä indikaattorilajeja ympäristön tilalle. Selvitimme tutkimuksessa, mistä Lapin merikotkien kohonneet elohopeapitoisuudet johtuivat. Havaitsimme että korkeimmat pitoisuudet löytyivät kotkilta, jotka käyttivät korkeammalla ravintoverkossa olevia saalislajeja, etenkin haukea. Pitoisuudet olivat korkeimmat Porttipahdan tekoaltaan tuntumassa, mikä vahvistaa Porttipahdan elohopeapitoisuuksien edelleen olevan kohonneita, vaikka ne pakollisten selvitysten mukaan eivät ole, Ekblad kertoo.

Väitöskirja The return of the white-tailed eagle: Ecology of predator-prey relationships in the Baltic Sea and Arctic inland tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta 2022 klo 12.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Evoluutio
Kunhan muutos ei ole liian nopea, niin evoluutio pitää huolen, että tilanne tasaantuu. Ne haahkat, jotka osaavat elää paremmin kotkalta suojassa, pääsevät lisääntymään. Ne, joilla on alttius jäädä saaliiksi, eivät jatka sukuaan ainakaan yhtä runsaana.

Tästä seuraa se, että muutaman sukupolven päästä on enemmän sellaisia haahkoja, jotka osaavat välttää saaliiksi joutumisen ja kanta elpyy takaisin ympäristön kantokyvyn mukaiseen määrään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.