Väkivaltarikokset

Huoli nuorista heräsi Majakkarannan puukotuksen myötä – alaikäisten tekemät väkivaltarikokset ovat kasvussa, näkyvätkö nyt koronan seuraukset?

JORI LIIMATAINEN
Alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemissä väkivaltarikoksissa on tapahtunut kasvua vuoden 2015 jälkeen. 18–29-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden taso on sen sijaan laskenut edelleen.
Alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemissä väkivaltarikoksissa on tapahtunut kasvua vuoden 2015 jälkeen. 18–29-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden taso on sen sijaan laskenut edelleen.

Nuorisoväkivalta on jälleen puhuttanut Majakkarannassa tapahtuneiden puukotusten jälkeen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vanginnut tapaukseen liittyen kaksi alaikäistä. Toista epäillään tapon yrityk...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (20)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Naapuri
Inkluusio?
Onkohan inkluusiolla ja erityisluokkien rajulla karsimisella mitään osuutta tähän? Saavatko riskissä olevat lapset koulussa enää riittävästi aikuisen huomiota ja kohdennettuja tukitoimia?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sentristi
Vast: Inkluusio?
Inklusiivisen koulun ja kasvatusympäristön ollessa avoin ja joka tukee kaikkien oppijoiden moninaisuutta. Moninaisuus rakentuu esimerkiksi kielestä, sosioekonomisesta taustasta, maailmankatsomuksesta, sukupuoli-identiteetistä, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta sekä osaamisen ja oppimisen kyvykkyydestä.
Kaunis ajatus kieltämättä ja varmaan toimiikin jos luokalla on enintään 1-2 "moninaista" oppilasta, jotka vaativat erityistä tukea/huomiota.
Muutaman opettajatuttuni kertomana todellisuus on nykyään kuitenkin joillain (erikseen mainitsemattomilla) asuinalueilla se, että "ei moninaiset" lapset ovat nykyään vähemmistönä ja se tilanteesta kärsivä taho, joille ei kyetä turvaamaan alkeellisintakaan oppimisrauhaa ja opiskeluissa eteneminen meneekin sitten näiden "moninaisten" sanelemassa tahdissa. Opettajia ja avustajia pitäisi olla 5-6 kappaletta per luokka, jotta edes jotenki resurssit riittäisivät "moninaisten" tukemiseen.
Vaikea nähdä, että tämmöinen inklusiivisuus ajaisi kenenkään etua ja tuloksena onkin, että koko luokallinen lapsia enemmän tai vähemmän turhautuu. En usko, että tällä saavutetaan sitä tavoiteltua toisten arvostamista tai sosiaalista yhteisöllisyyttä.
Saattanee käydä jopa päinvastoin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
THL hakoteillä
"Minua ei hämmästyttäisi se, että korona-aikana kertynyt paine voisi purkautua myös nuorten väkivaltana."
- Kävi juuri niin kuin pelkäsinkin. Nuorison jengiväkivaltaan haetaan helppoa ja poliittisesti korrektia selitystä ilmastoahdistuksesta, koronasta tai Ukrainan sodasta (S.F. 22.11. ). THL:n erityisasiantuntija tekee yhden tieteellisen päättelyn alkeellisimmista virheistä sekoittamalla korrelaation ja kausaalisuuden. Ajallinen yhteys ei automaattisesti tarkoita syy-yhteyttä. Tässä tapauksessa THL:n näkemys on helppo kumota.

Ensimmäinen koronatartunta todettiin Suomessa tammikuun lopussa vuonna 2020 (TS 29.1.2020). Saman vuoden syksyllä Helsingissä raportoitiin vaarallisista nuorten joukoista, jotka eivät kaihda väkivaltaa ryöstellessään (YLE 11.11.2020). Aiheuttiko korona siis kymmenessä kuukaudessa jengirikollisuuden? Ei aiheuttanut, sillä ongelmasta keskusteltiin Suomessa jo ennen koronaa (MTV3 20.1.2019). Ruotsissa samasta ongelmasta keskusteltiin jo 2018 ja syksyllä 2019 se nousi poliittiseksi puheenaiheeksi ja yleiseksi huoleksi. Kuten aiemmin kirjoitin, koronan syyttäminen on pään pensaaseen työntämistä ja silmien sulkemista todellisilta syiltä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: THL hakoteillä
Itse uskon vahvasti, että koronan, ilmastonmuutoksen ja Venäjän hyökkäyssodan tapaiset asiat vaikuttavat meihin kaikkiin ja tietenkin lähinnä ikävillä tavoilla. Niiden osuutta nuorison pahoinvointiin ei mitenkään voi ainakaan kokonaan kiistää. Muitakin syitä varmasti löytyy.

Tälläkin keskustelupalstalla kovasti vihjaillaan maahanmuuttotaustan merkitykseen nuorison väkivallassa. Mielestäni ei ole kovin viisasta pyrkiä vaikenemaan se kuoliaaksi, koska eivät epämääräiset puheet asiasta näy vaikenemalla kuolevan. Vähien julkisuuteen päästettyjen (vai pitäisikö sanoa lipsahtaneiden) tietojen perusteella vaikuttaa, että maahanmuuttajanuorten osuus nuorison väkivaltarikoksista on suurempi kuin heidän osuutensa nuorisosta. Toisaalta, mitä tällä tiedolla tekee? Suurin osa maahanmuuttotaustaisista nuorista ei syyllisty väkivaltaan, ja iso osa väkivaltarikoksista on kantasuomalaisten nuorten tekemiä. Pelkkä maahanmuuttotausta ei selitä mitään. Syyt maahanmuuttonuorten väkivaltaan ovat aivan samoja kuin kantasuomalaisilla (kuten syrjäytyminen, kasvatuksen puutteet, väkivaltaviihde, ongelmat kotona jne.). Ne pitäisi pyrkiä havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja niihin tulee puuttua kaikin käytettävissä olevin keinoin, oli kyseessä maahanmuuttajataustainen tai kantasuomalainen nuori.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Quun
Vast: THL hakoteillä
No todellakin samaa mieltä. Joskin tuntuu että pää on syvemmällä jossakin kuin pensaassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Bimbo
Vast: THL hakoteillä
Tämä kohina ja huoli on jo toinen tämän hallituksen aikana. Sisäministeri Ohisalo tarjosi juurisyihin puuttumista, poliisien lisäämistä ja koko yhteiskunnan vastuuta. Tilanne on siitä vain pahentunut, mutta sisäministeri Mikkosen lääkkeet ovat ihan samat. Vaikka Suomessa olisi 100 000 poliisia, niin tilanne ei parane, jos poliisilla ei ole sisäministeriön, hallituksen ja oikeuslaitoksen tukea.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Verumexeat
Vast: THL hakoteillä
Juuri näin. Koko sivun juttu, eikä juurisyystä mainita sanallakaan. Hyvin vältelty!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hessu
Todellinen syy
Miksi aina haetaan nuorten pahoinvointiin syyllisiä muualta kun todellisuudessa vanhemmat voisivat omalla toiminnallaan ja kasvatuksellaan hoitaa suurimman osan ongelmista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Lindstedt
Vast: Todellinen syy
Tulee mieleen: Mitä vanhemmat edellä, sitä nuoret ja lapset perässä.
Mutta vanhemmat ja perheet ovat yksikköjä yhteisöissä ja yhteiskunnissa, joitten valtarakenteet ja lainlaisuudet vaikuttavat pienempiin yksiköihin ja niiden yksilöihin. Tuloerojen kasvaessa luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen ja kansaihmisiin vähenee. Se kärjistää eri (taloudellisessa) asemassa elävien lasten ja nuorten välejä. Poikien kohdalla tämä ilmenee väkivallan lisääntymisenä, tyttöjen kohdalla - toistaiseksi - lähinnä itseen kohdistuvina mielenterveysongelmina - kuten masennuksena ja syömisongelmina
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tasaarvo
Vast: Todellinen syy
Mikä olisi Leon lääke tähän ongelmaan? Olisiko se tuloerojen tasaaminen tässä himoverotuksen ja ylisuuren julkisen talouden maassa jossa ne muutenkin ovat pieniä. Ja miten tuo tasaaminen toteutettaisiin, jos ja kun tällä tavoin päästäisiin tästä väkivaltaongelmasta ihan kokonaan eroon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
DoUtDes
Missä vanhempien vastuu
Ongelmia on ollut kauan ennen koronaa ja tilanne on vaan pahentunut. Selitystä riittää kuten maajoukkueella miksi ei pärjätty. Osalla nuorista on ollut vaikeeta korona-aikana, mutta onko kotona huomioitu lapsi/nuori ja tuettu häntä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Myrna
Vast: Missä vanhempien vastuu
Yksikään äiti tai isä ei halua lapsensa syyllistyvän väkivaltarikoksiin. Jokainen vanhempi yrittää varmasti parhaansa mukaan ohjata ja tukea jälkikasvuaan - mutta toinen on tässäkin heikompi toista. Korona-aika, Ukrainan sota ja niiden aiheuttama talouskriisi ovat koetelleet myös aikuisia, ja pahimmin niiden seurauksista kärsivät ne, jotka olivat heikoilla jo ennestään. En syyllistäisi vanhempia, vaan miettisin laajemmin minkälaisen käytösmallin esimerkiksi Ukrainan sota antaa lapsille ja nuorille. Siellähän nimenomaan erimielisyyksiä ratkotaan nyt väkivallalla; kun sanat eivät riitä, tartutaan kättä pidempään. Mitä isot edellä, sitä todellakin pienet perässä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Missä vanhempien vastuu
"Yksikään äiti tai isä ei halua lapsensa syyllistyvän väkivaltarikoksiin." Ikävä kyllä on vanhempia, jotka opettavat lastaan vastaamaan vähintään samalla mitalla, "puolustamaan" itseään, näyttämään muille, kuka on kuka. Onneksi heitä on hyvin vähän.

En minäkään syyllistäisi vanhempia, mutta voisi heidät silti panna vastuuseen.

Jos mikä tahansa sota missä tahansa laukaisee lapsissa ja nuorissa väkivaltaisuuden, olemme täysin voimattomia väkivallan edessä. Näinhän ei kuitenkaan ole. Sotaa on ollut jossain päin ainakin koko minun elinaikani, mutta silti aina suurin osa alaikäisistä on ollut väkivallattomia, ja muut syyt tuntuvat vaikuttavan alaikäisten väkivaltaisuuteen voimakkaammin. (Sodan KOKENEISSA maissa, ikävä kyllä, sodan jälkeen on havaittu lisääntynyttä alttiutta väkivaltaan, mutta kaikenikäisillä, ehkä eniten sodassa itse olleilla.)
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Myrna
Vast: Angukselle
"Ikävä kyllä on vanhempia, jotka opettavat lastaan vastaamaan vähintään samalla mitalla, "puolustamaan" itseään, näyttämään muille, kuka on kuka. Onneksi heitä on hyvin vähän". Voi olla, toinen on tosiaan heikompi toista. Mutta tuota samaahan meille - niin vanhemmille kuin lapsillekin - tuputetaan joka tuutista joka päivä - Ukrainan sotaan liittyen. Kannustetaan ja tuetaan jopa rahallisesti Ukrainaa vastaamaan vähintään samalla mitalla, puolustamaan itseään, näyttämään venäläisille, kuka on kuka. Mistään aiemmasta sodasta en muista vastaavaa hypetystä, jolle lehtien, television ja netin kautta altistuvat kaiken aikaa myös lapset. Erään asiantuntijan mukaan lasten ja nuorten väkivallassa on useimmiten kyse kostosta tai näyttämisen halusta. Viime mainittuun liittyy se, että tekoja usein kuvataan ja levitetään sitten netissä. Mistä lie tullut tällainen sankarin malli?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Missä vanhempien vastuu
"tekoja usein kuvataan ja levitetään sitten netissä. Mistä lie tullut tällainen sankarin malli?" No suurimalle osalle varmaan vastaavista videoista. Ja ylipäätään näistä typeristä videohaasteista, joihin pitää kuvata milloin mitäkin järjetöntä. Luultavasti myös väkivaltaviihteestä. Hyvin harvan veikkaan katsoneen tv-uutisia ja lähteneen sitten kadulle puukottamaan satunnaista vastaantulijaa.

Kuten totesin, muualla käytävät sodat eivät ilmeisesti lisää (alaikäisten) väkivallan riskiä ainakaan merkittävästi. Ymmärrän, jos Ukrainan teinit reagoivat aiempaa helpommin väkivallalla nyt ja vielä vuosien (toivottavasti ei vuosikymmenten) ajan, mutta Suomeen selitys sopii heikohkosti.

Hyvin laajassa perspektiivissä se, että maailmassa on sotia, voi tietenkin vaikuttaa yksilötasollakin ajatteluun ja väkivaltaisuuteen. En kuitenkaan usko, että jos Venäjän hyökkäys loppuu, suomalaisten nuorten väkivaltaisuus katoaa. Venäjän hyökkäys on asia, johon emme voi juurikaan vaikuttaa, joten kannattaisi varmaan nuorison väkivaltaongelmaan puuttua muilla keinoin kuin toivomalla sodan loppuvan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Myrna
Vast: Angukselle
Juu. En väitäkään, että mikä sota missä tahansa laukaisisi lapsissa ja nuorissa väkivaltaisuuden. Muualla käytävistä sodista vaan ei lasten ja nuorten ulottuvilla ole samanlaista informaatiotulvaa kuin Ukrainasta. Esimerkiksi Jemenin sodasta ei puhuta mitään, vaikka se on jatkunut kohta 10 vuotta - eikä juuri puhuta muistakaan maailmassa meneillään olevasta noin 30 aseellisesta konfliktista. Jotenkin tämä liittyy nyt vain Ukrainan sotaan...tai ehkä ennen kaikkea siihen, miten meillä siihen suhtaudutaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sentristi
Vast: Missä vanhempien vastuu
Myrna; "Esimerkiksi Jemenin sodasta ei puhuta mitään, vaikka se on jatkunut kohta 10 vuotta - eikä juuri puhuta muistakaan maailmassa meneillään olevasta noin 30 aseellisesta konfliktista. Jotenkin tämä liittyy nyt vain Ukrainan sotaan"
Samaa hieman itsekin ihmetellyt, että mikä tässä konfliktissa/erikoisoperaatiossa nyt on mukamas niin erilaista, että kuten toteatkin; "Kannustetaan ja tuetaan jopa rahallisesti Ukrainaa vastaamaan vähintään samalla mitalla, puolustamaan itseään, näyttämään venäläisille, kuka on kuka. Mistään aiemmasta sodasta en muista vastaavaa hypetystä".
Kieltämättä ovat toimineet kätevästi keppihevosina nämä keinotekoisesti maalaillut uhkakuvat ja vastakkainasettelut. mm. asekauppa kummasti virkistyi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää