Tutkimus

Suomalaistutkijat sanovat selvittäneensä 300 vuotta vanhan mysteerin – Ruotsin kuningas Kaarle XII kuoli vihollisen ammukseen

JUHO-ANTTI JUNNO,MARKKU NISKANEN, HELI MAIJANEN, JAAKKO NIINIMÄKI, ALINA JUNNO, PETTERI OURA / OXFORD UNIVERSITY PRESS
Tutkijat selvittävät kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja samalla ampujaa. Tutkimuksessa käytettiin oikeus­lääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja.
Tutkijat selvittävät kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja samalla ampujaa. Tutkimuksessa käytettiin oikeus­lääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja.

Oulun yliopiston tutkijat kertovat selvittäneensä vuosisatoja vanhan mysteerin, joka on liittynyt Ruotsin kuningas Kaarle XII:n kuolemaan. Oulun yliopisto kertoo asiasta tiedotteessaan.

Kaarle XII kaatui piiritettynä Norjassa suuressa Pohjan sodassa vuonna 1718. Tutkijoiden mukaan 300 vuoden ajan on spekuloitu, että kuninkaan olisivat salamurhanneet hänen omat miehensä, jotka olivat kyllästyneet sotimiseen. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan on kuitenkin todennäköisintä, että Kaarle kuoli vihollisen ammukseen.

Kuolemaan on liittynyt runsaasti epäselvyyksiä ja tarinoita

Aiemmin on tiedetty, että Kaarle XII kuoli päähän osuneeseen ammukseen, joka lävisti kuninkaan kallon vasemmalta puolelta. Tapahtumien tarkka kulku ja käytetty ammus ovat kuitenkin jääneet hämärän peittoon, tutkijat sanovat. Heidän mukaansa kuolemaan liittyneitä teorioita ja tieteellistä tutkimustakin on höystetty kansantarinoilla sekä arvailulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tapauksesta on muun muassa kerrottu legendaa, että kuningas olisi ammuttu napilla, joka oli varastettu hänen omasta sotilaspuvustaan.

Tutkijoiden mukaan Kaarle XII:n kuolinsyytä on tutkittu aiemmin kolmessa ruumiinavauksessa vuosina 1746, 1859 ja 1917. Viimeisessä ruumiinavauksessa jopa röntgenkuvattiin kuninkaan muumioituneet jäänteet, jotka on haudattu Riddarholmenin kirkkoon Tukholmaan.

Koeammuntoja ja alkuperäinen kuninkaan huopahattu

Tuoreessa tutkimuksessa kuninkaan kuolemaa ja käytettyä ammusta selvitettiin oikeuslääketieteellisillä menetelmillä.

Tutkijat muun muassa tekivät koeammuntoja ihmispään ominaisuuksia imitoiviin ballistisiin kallomalleihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös kuninkaan viimeisen kuolinsyyraportin tietoja.

Tutkijat ampuivat kallomalleihin läpimitaltaan 19,5 millimetrin kokoisia musketinkuulia eri nopeuksilla. Tämän jälkeen haavakanavia tutkittiin tietokonetomografialla. Ammunnat tehtiin 10-kaliiperisella haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla.

Ammuntojen perusteella kuninkaan tappanut ammus ei todennäköisesti ollut lyijystä tehty musketinkuula, koska kallomallin vauriot olivat erikokoiset kuin Kaarlella. Lisäksi lyijystä valmistettu kuula olisi jättänyt Kaarlen kalloon röntgenkuvassa näkyviä lyijyjäämiä.

Tutkimuksen kohteena oli myös kuninkaan huopahattu, joka hänellä oli päässään kuolinhetkellä. Tutkijoiden mukaan hatussa on edelleen selvästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä.

Tutkimus osoitti, että tämän kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen vaaditaan selvästi 19,5:tä millimetriä suurempi ammus. Havainto sulkee pois muun muassa edellä mainitun nappilegendan.

Ammusta ei ole voitu ampua musketista

Tutkijoiden johtopäätös on, että kuninkaan surmannut ammus on ollut todennäköisesti selvästi yli 20 millimetrin kokoinen. Tällöin sitä ei ole voitu ampua musketista, tiedotteessa todetaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksen perusteella Kaarle XII:n surmasi todennäköisesti rautainen kartessiammuksen kuula, joka on ollut halkaisijaltaan selvästi yli 20 milliä.

Kuninkaan kallon vaurioiden perusteella kuula on osuessaan liikkunut noin 200 metrin sekuntivauhtia. Tämä vastaisi hyvin noin 200 metrin päästä piiritetystä linnoituksesta ammuttua vihollisen ammusta, tutkijat toteavat.

Uutista päivitetty kokonaisuudessaan klo 13.19

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.