Väitöstutkimus

Seksuaalirikoslain uudistus jättää uhrit yhä haavoittuvaiseen asemaan

Vaikka seksuaalisen itsemääräämisoikeuden käsite on otettu osaksi seksuaalirikosoikeutta, uhrien haavoittuvuutta ei edelleenkään tunnisteta riittävästi, käy ilmi OTM, VT Minni Leskisen väitöstutkimuksesta.

Lain sanamuodoissa ja suojan laajuudessa eroja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi uhrien asemaan.

Seksuaalirikosoikeuden kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä asetettiin huhtikuussa 2019 ja kokonaan uudistettu rikoslain 20 luku astuu voimaan ensi vuoden alussa. Uudistettu laki perustuu vapaaehtoisuuden käsitteelle.

Samaan aikaan kun lakiuudistus oli käynnissä, Leskinen selvitti oikeustieteen alan väitöstutkimuksessaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden sisältöä rikosoikeudella suojeltavana oikeushyvänä ja sen suhdetta lainsäädännössä tehtäviin valintoihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kokonaisuudistuksen taustalla on useissa Euroopan maissa käynnissä ollut keskustelu siitä, tulisiko raiskaus määritellä suostumuksen puutteena. Keskustelussa yhtenä vaikuttavana tekijänä on ollut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta solmittu Euroopan neuvoston sopimus, Istanbulin sopimus, jota myös analysoidaan yhdessä väitöskirjan artikkeleista, Leskinen kertoo tiedotteessa.

Käynnissä olleessa kokonaisuudistuksessa valittiin Ruotsin mallin mukaisesti keskeiseksi käsitteeksi vapaaehtoisuuden puuttuminen. Vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi Saksan mallin mukainen tahdonvastaisuus tai Tanskassa valittu suostumuksen vastaisuus. Eri maissa valitut sanamuodot eivät ole identtisiä, vaikka kaikkia koskevat samat kansainvälisoikeudelliset velvoitteet.

Valitun käsitteen ohella on tärkeä ymmärtää, miten lainsäädäntöä tulkitaan. Leskinen päätyy tutkimuksessaan siihen, että Suomessa valittu malli ei ole soveltamisalaltaan yhtä laaja kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Suomessa vapaaehtoisuutta ei tulkita käsitteenä suoraan kuten Ruotsissa, vaan kolmikohtaisen listan kautta, joka on tyhjentävä. Tulkintamahdollisuuksia on jo tällä valinnalla rajattu, mikä tuli hieman yllätyksenä suhteessa siihen, mitä työryhmä kesällä 2020 ehdotti, toteaa Leskinen.

Toinen keskeinen kysymys kokonaisuudistuksessa on ollut, pitäisikö raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöt yhdistää. Myös tältä osin valittiin pitäytyä aiemman lainsäädännön mukaisessa ratkaisussa, jossa seksuaalinen hyväksikäyttö on erillinen rikos ja raiskausta lievemmin rangaistava.

Vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuva seksuaaliväkivallan kriminalisointimalli on johtanut siihen, että itsemääräämisoikeuden muut loukkaukset kuin suostumuksen puute nähdään lievempinä. Usein kuitenkin juuri haavoittuvassa asemassa olevien uhrien hyväksikäyttöteot voivat olla pitkäaikaisia ja toistuvia, ja aiheuttaa uhrille merkittävää vahinkoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Raiskauksena voidaan jatkossa rangaista vain sellaisesta hyväksikäyttöteosta, jossa kyse on erityisen valta-aseman vakavasta väärinkäytöstä, joka on johtanut siihen, ettei uhri ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Teon täyttymiskynnys on korkealla, ja vapaaehtoiseksi saatetaan katsoa myöntymisiä, jotka eivät aidosti ole sitä, Leskinen sanoo.

Leskinen katsoo, että myös lainsäädännön taustalla oleva ihmiskuva vaikuttaa siihen, että vapaaehtoisuus ymmärretään hyvin mustavalkoisesti ja fokus on uhrin toiminnassa.

Hänen mukaansa kokonaisuudistuksessa olisi voitu päästä parempaankin lopputulokseen sen suhteen, miten hyvin rikosoikeus tunnistaa tosielämän valta- ja vaikutussuhteita ja suojaa haavoittuvassa asemassa olevia uhreja.

Minni Leskisen väitöskirja Seksuaalinen itsemääräämisoikeus: rikosoikeuden muutos ja feministisen filosofian mahdollisuus tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 26. marraskuuta 2022.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.