Kulttuuriperintö

Kustavin ulkosaaristossa viimeinen säilynyt keisarinaikainen vesitorni sai runkoonsa uutta hohdetta korjauksen yhteydessä – tulevaisuudessa tornissa voi kenties majoittua

HILJA PALVIAINEN/METSÄHALLITUS
Kaiken kaikkiaan korjaustoimia kaipaavia rakennuksia on saarella 24, mutta ensimmäisen vaiheen korjaustoimet tehdään niistä viiteen huonokuntoisimpaan. Kesällä korjaustöitä tehtiin kahdella kohteella. Yksi korjattavista rakennuksista oli saaren ikoninen vesitorni. Rakennusten lisäksi arkeologiset kohteet ja maisema muodostavat Katanpäälle tyypillisen kulttuuriympäristön.
Kaiken kaikkiaan korjaustoimia kaipaavia rakennuksia on saarella 24, mutta ensimmäisen vaiheen korjaustoimet tehdään niistä viiteen huonokuntoisimpaan. Kesällä korjaustöitä tehtiin kahdella kohteella. Yksi korjattavista rakennuksista oli saaren ikoninen vesitorni. Rakennusten lisäksi arkeologiset kohteet ja maisema muodostavat Katanpäälle tyypillisen kulttuuriympäristön.

Metsähallitus teetti viime vuonna kaikenkattavan korjaussuunnitelman viidelle Katanpään linnakesaaren rakennukselle. Tänä vuonna korjaustöitä tehtiin Katanpäässä kahdella kohteella eduskunnan myöntämän lisärahoituksen avulla. Urakkaan sisältyivät saaren maamerkkinä toimiva puinen vesitorni ja satamatoimisto- ja kahvilarakennuksena toimiva santarmintalo. Rakennusperinnön erikoissuunnittelija Tuija Väli-Torala Metsähallituksesta kertoo tavoitteen olleen taata suojeltujen rakennusten säilyminen jatkossa ja lisäksi parantaa rakennusten käyttöä. Urakoitsijana toimi mynämäkeläinen yritys Vihka Oy ja korjaussuunnitelman laatimisesta vastasi Nyman Arkkitehdit Oy.

Fakta

Katanpään historia

Aluetta käytettiin sotasatamana jo 1800-luvulla, koska sieltä pystyi valvomaan kaikkia Saaristomeren halki kulkevia rannikkoväyliä.

Katanpään 120 sotilaalle mitoitettu linnake oli Pietari Suuren Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Linnakkeen tarkoituksena oli suojata pelätyltä saksalaisten hyökkäykseltä.

Vuosina 1915–1917 alueelle rakennettiin kaksi tykkipatteria, asuin- ja huoltorakennuksia, puinen vesitorni ja 1230 metriä mukulakivillä päällystettyä tykkitietä.

Itsenäisyyden alussa linnoitus luovutettiin rannikkotykistön käyttöön.

Linnakkeen tiloissa toimi vuosina 1931–1940 vankila, jossa tehtiin varustelutöitä sotavuosina 1939–1944. Vaiheikkaan historian läpikäynyt varustus säästyi merkittäviltä sotatoimilta syrjäisen sijaintinsa vuoksi, joten vuosina 1915–1917 rakennetut kasarmirakennukset ja puinen vesitorni ovat säilyttäneet venäläisaikaiset erityispiirteensä poikkeuksellisen hyvin.

Talvisodan aikana Katanpään linnoitus otettiin takaisin Puolustusvoimien hallintaan.

Vuosina 1946–1953 saarella toimi merivartiosto.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä linnakkeella on koulutettu muun muassa varusmiehiä.

Kustavin ulkosaaristossa sijaitseva ja Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Katanpään linnake siirtyi Puolustusvoimilta Metsähallitukselle vuonna 1999. Katanpää on heinäkuussa 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde, joka tarjoaa kävijöille kulttuuriperintöä ja luontoarvoja. Saaresta on tullut lomailijoiden suosima kohde, jossa käy vuosittain tuhansia vierailijoita.

Lähde: Metsähallitus

Näytä lisää

Katanpään rakennuksissa toteutettiin perusteellisia runko- ja pintakorjauksia. Korjaustöiden kohteena oli muun muassa ikoninen vesitorni, joka on viimeinen säilynyt keisarinaikainen vesitorni Suomessa. Vesitornista poistettiin vanha teräksinen vesisäiliö ja tilaan valmisteltiin varaus mahdolliselle majoitustilalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Linnakesaarella on monenlaisia arkeologisia kulttuuriperintökohteita, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaiset tykkitiet ja tykkipatterit, vankilan kivenlouhintaan liittyviä jäännöksiä, merilinnustukseen liittyviä rakennelmia, kiviuuneja ja mahdollinen esihistoriallinen hauta.

Viime vuonna valmistui maisemanhoitosuunnitelma, jossa tutkittiin erityisesti linnakkeen keskustan, saaren länsilaidalla olevan pikkupatterin ja niitä yhdistävän tykkitien maisematiloja ja suunniteltiin niille sopivat hoitotoimet.

– Hoitotoimenpiteet aloitettiin tänä vuonna avaamalla maisemaa raivaamalla umpeenkasvaneita alueita kasvillisuudesta. Erityisesti arkeologiset kohteet kuten merikasarmin rauniot ja pikkupatteri hyötyvät puuston poistosta, sanoo Väli-Torala.

Lue myös: Högsåra, Katanpää, rengastie, Forum Marinum mainittu – Katso paneelikeskustelu Saaristomeren tulevaisuudesta

Katanpään suosio kasvaa – tamperelaispariskunnalle se on paras saari kaikista

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.