Rajavalvonta

Itärajan aidan testivaihe rakennetaan Imatralle – ensin nousee kolme kilometriä, koko aitahankkeen hintalappu 380 miljoonaa euroa

RAJAVARTIOLAITOS
Rajavartiolaitoksen havainnekuva tulevasta aidasta.
Rajavartiolaitoksen havainnekuva tulevasta aidasta.

Suomen itärajalle suunnitellun järeän esteaidan pilottivaihe rakennetaan Imatralle Etelä-Karjalaan. Pilottivaiheessa rakennetaan noin kolmen kilometrin mittainen aita Pelkolaan Imatran rajanylityspaikan molemmin puolin.

Rajavartiolaitos kertoi suunnitelmista mediatilaisuudessa Imatralla tänään. Aidasta tulee kolme metriä korkea.

– Esteaita on kokonaisuus, joka muodostuu aidasta, sen viereisestä tiestä ja teknisestä valvonnasta, hankepäällikkö Ismo Kurki Rajavartiolaitoksen esikunnan teknilliseltä osastolta sanoo laitoksen tiedotteessa.

– Aidalla on paljastava, hidastava, ohjaava ja estävä vaikutus. Sen välitön läpäiseminen, ylittäminen ja alittaminen on estetty.

Aidan tärkeimmille alueille asennetaan Rajavartiolaitoksen mukaan valaistus ja kaiuttimet. Lisäksi aidan vierustalle raivataan noin kymmenen metriä leveä aukko teknistä valvontaa varten. Aukon on myös tarkoitus vähentää puiden kaatumisesta aidalle aiheutuvia vahinkoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aitaan on suunniteltu portteja sekä rajanylityspaikoille että muualle maastoon. Portit rakennetaan paitsi rajapartioita myös alueen eläimiä varten.

Raja-aidan kolmen kilometrin pituisen pilottivaiheen rakentaminen alkaa ensi keväänä, ja sen on tarkoitus valmistua kesällä.

Pilottivaiheessa testataan valittujen ratkaisujen toimivuutta, kuten urakoiden kilpailutuksia ja neuvottelua maanomistajien kanssa maan lunastamisesta. Kaakkois-Suomessa raja-alue on Suomen puolella lähes kokonaan yksityisomistuksessa.

Alueen maanomistajille on Rajavartiolaitoksen mukaan kerrottu aidan sijoittumisesta heidän kiinteistöilleen. Lainsäädännön mukaan maanomistaja on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan esteaidan rakentamisen valtion laskuun.

Maanomistajille maksetaan aiheutuvasta vahingosta käyvän hinnan mukainen korvaus, tiedotteessa sanotaan.

Hallitus on esittänyt tämän vuoden neljännessä lisäbudjetissa kuuden miljoonan euron rahoitusta itärajan aidan pilottivaiheelle.

Kaikkiaan aitaa on tarkoitus rakentaa itärajalle noin 200 kilometriä eli suunnilleen 15 prosenttia koko itärajan pituudesta. Aidasta valtaosa tulisi Kaakkois-Suomeen.

Aidan pystyttämistä yli 1 300 kilometriä pitkän itärajan koko pituudelle ei pidetä järkevänä.

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Vesa Blomqvist sanoo, että raja-aita tuottaa valmistuttuaan merkittävää lisäarvoa rajojen valvontaan.

– Ihmisten liikkumisen paljastamalla ja liikettä estämällä, hidastamalla sekä ohjaamalla aita antaa rajavartioston partioille lisää reagointiaikaa, Blomqvist sanoo tiedotteessa.

– Aidan viereen rakennettavan tien avulla pystymme vaikuttamaan nykyistä nopeammin kohdealueille.

Esteaidan hintalapuksi arvioidaan kaikkiaan 380 miljoonaa euroa. Kyseessä olisi yksi Rajavartiolaitoksen kaikkien aikojen suurimmista investoinneista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallitus on esittänyt, että ensi vuoden budjetissa myönnettäisiin 139 miljoonaa euroa aidan ensimmäisen vaiheen rakennuskustannuksiin.

Rajavartiolaitos arvioi, että tällä summalla saadaan rakennettua noin 70 kilometriä esteaitaa. Kaakkois-Suomeen tulisi 52 kilometriä, Pohjois-Karjalaan kahdeksan kilometriä ja Kainuuseen sekä Lappiin molempiin viisi kilometriä. Tämä osuus rakennettaisiin vuosina 2023–2024.

Koko aitahankkeen on määrä valmistua vuonna 2025 tai 2026.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.