Politiikka

Saamelaiskäräjälaki lähti eduskuntaan riitaisana – Henriksson vetosi eduskuntaan tarvittavan käsittelyajan löytämiseksi

RONI REKOMAA

Hallitus on antanut saamelaiskäräjälain eduskunnan käsittelyyn äänin 11–3. Keskustan paikalla olleet ministerit äänestivät vastaan, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

Keskeisenä muutoksena ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.

Vastaisuudessa vaalikelpoisuus määritettäisiin kielen perusteella. Se koskee nykyisessä laissa ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista ja isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä uudella sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lain määritelmä koskisi vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Henriksson ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen korostivat tiedotustilaisuudessa, että kyse ei ole laajemmasta saamelaisuuden määritelmästä, eikä se vaikuta esimerkiksi henkilön oikeuteen saada palveluita saamen kielellä.

– Mitään muita oikeusvaikutuksia tällä ei ole. Minkäänlaiset varallisuus-, nautinta-, hallintaoikeudet ja vastaavat eivät tähän liity, Timonen sanoi.

Timosen mukaan on mahdotonta arvioida, miten lakimuutos vaikuttaa vaaliluettelossa olevien henkilöiden määrään.

– Lappalaiskriteerin poistaminen ja kielikriteerin laajentaminen vaikuttavat osittain vastakkaisiin suuntiin, hän arvioi.

Uusia vaalisäännöksiä ei ehditä soveltaa enää ensi vuonna pidettäviin saamelaiskäräjien vaaleihin. Uudet säännökset tulisivat siis sovellettavaksi vasta vuoden 2027 vaaleissa.

Timonen ja Henriksson kiistivät useaan otteeseen myös ajatuksen siitä, että lakiin sisältyvä kuulemisvelvollisuus antaisi saamelaisille veto-oikeuden heidän alueitaan koskevaan päätöksentekoon.

– Tästä on hyvin paljon väärää tietoa liikkeellä, Henriksson sanoi.

Saamelaislakia on pyritty uudistamaan usean hallituskauden ajan. Viimeksi oikeusministerinä olleessaan Henriksson joutui vetämään vastatuulessa olleen aloitteen pois eduskunnasta vuonna 2015.

– Minun on vaikea ymmärtää, miksi pienen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin suojaamiseksi luotu lainsäädäntö on nostanut näin suuria ristiriitoja, eikä lakia ole saatu toistuvista yrityksistä huolimatta uudistettua, Henriksson sanoi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi STT:lle viime viikonloppuna, ettei saamelaiskäräjälakia välttämättä ehditä käsitellä valiokunnassa ajoissa muiden kiireiden vuoksi. Kun vaalikausi päättyy ensi kevään eduskuntavaalien alla, käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Henriksson vetosi eduskuntaan, että asialle löytyisi aikaa, jos sen edistäminen katsotaan tärkeäksi. Hän vetosi Suomen useisiin YK:n komiteoilta saamiin moitteisiin.

– Tämä ei saisi jatkua näin, että Suomi vuodesta vuoteen saa näitä moitteita.

Viimeksi kesällä saadun moitteen perusteena on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös sallia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ihmisiä vastoin käräjien vaalilautakunnan arviota. Ministeriön tiedotustilaisuudessa neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman sanoi, että KHO on moitteiden perusteella jo tiukentanut tulkintaansa.

– Käytännössä muutos ei vaikuta olevan kovin merkittävä, koska oikeuskäytännössä muutos on jo tapahtunut, Nyman sanoi.

Kysymys saamelaiskäräjälain kohtalosta on noussut kokoaan suuremmaksi, koska se on ollut näyttävä osa hallituksen julkista riitelyä loppuvaalikauden lakihankkeiden kohtalosta. Koska esitys on lähtenyt eduskuntaan riitaisana, sen hyväksyminen vaatisi tukea myös oppositiosta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.