Väitöstutkimus

Suomalaisten kansantauti alkaa kehittyä jo nuorena oireettomana, elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota perintotekijöiden lisäksi

MAURI RATILAINEN
Tutkimuksen mukaan nuoruudessa mitatut sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot olivat yhteydessä aikuisiällä todettuun oireettomaan sepelvaltimotautiin osittain aikuisiän riskitasoista riippumatta. Nuorten elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta sepelvaltimotaudin kehittymistä saataisiin ehkäistyä tai hidastettua. Arkistokuva.
Tutkimuksen mukaan nuoruudessa mitatut sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot olivat yhteydessä aikuisiällä todettuun oireettomaan sepelvaltimotautiin osittain aikuisiän riskitasoista riippumatta. Nuorten elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta sepelvaltimotaudin kehittymistä saataisiin ehkäistyä tai hidastettua. Arkistokuva.

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. Lääketieteen lisensiaatti Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).

Valtimonkovettumataudin kehitykseen vaikuttavat riskitekijät, kuten tupakointi, lihavuus, veren kolesterolitasot sekä verenpaine. Elintapoihin liittyvien seikkojen lisäksi taudin kehittymiseen vaikuttavat perintötekijät. Tutkimukseen osallistuneita lähes 600 henkilöä on seurattu säännöllisin väliajoin vuodesta 1980 lähtien Turussa, Tampereella ja Kuopiossa osana LASERI-tutkimusta. Myös oireettoman henkilön sepelvaltimoiden kalkkeutuminen on osoitus valtimonkovettumataudista, ja kalkkeumien määrä on suoraan yhteydessä sepelvaltimotaudin kokonaislaajuuteen sekä sydäntapahtumiin ja kuolemiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olli Hartiala selvitti tutkimuksessaan tietokoneleikekuvauksella sepelvaltimoiden kalkkeumien yleisyyttä oireettomilla 40–46-vuotiailla henkilöillä.

– Sepelvaltimoiden kalkkeumia löytyi noin 19 prosentilta tutkittavista. Esiintyvyys miehillä oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna ja vanhemmilla esiintyvyys oli nuorempia korkeampi, Hartiala kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko oireettomien henkilöiden nuoruudessa ja aikuisiällä havaitut sepelvaltimotaudin riskitekijät yhteydessä aikuisiällä mitattuun sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen.

– Niillä, joilla todettiin sepelvaltimoiden kalkkeumia, oli jo nuoruudessa, 12–18-vuotiaana, korkeampi veren LDL- eli niin sanotun huonon kolesterolin pitoisuus verrattuna niihin, joilla kalkkeumia ei todettu. Sen lisäksi esimerkiksi veren kokonaiskolesterolitaso ja verenpainetasot olivat keskimäärin seuranta-aikana korkeampia niillä, joilla todettiin kalkkeumia kuvauksessa, Hartiala toteaa.

Tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että sepelvaltimotauti kehittyy pitkään oireettomana, sillä noin viidenneksellä oireettomista tutkittavista oli todettavissa sepelvaltimoiden kalkkeutumista.

Huomioitavaa oli myös, että nuoruudessa mitatut sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot olivat yhteydessä aikuisiällä todettuun oireettomaan sepelvaltimotautiin osittain aikuisiän riskitasoista riippumatta.

– Aiemmin vain yhdessä tutkimuksessa on todettu lapsuudessa mitatun painoindeksin ja myöhemmin kehittyvien sepelvaltimoiden kalkkeumien yhteys. Yhdessä nämä tulokset tukevat näkemystä siitä, että sepelvaltimotaudin kehitykseen vaikuttavat jo lapsuuden ja nuoruusiän riskitekijät, Hartiala summaa.

LL Olli Hartiala esittää väitöskirjansa ”The Association Of Coronary Heart Disease Risk Factors From Adolescence To Adulthood With Coronary Artery Calcification And Epicardial Fat – The Cardiovascular Risk in Young Finns Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.marraskuuta kello 12.00 Osmo Järvi -luentosalissa. Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jhk
Elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota perintotekijöiden lisäksi!.
Valtimonkovettumataudin kehitykseen vaikuttavat riskitekijät, kuten: (((tupakointi))), ((lihavuus)), veren kolesterolitasot sekä verenpaine!.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.