Energiaremontti

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha siirtyi uusiutuvaan kotimaiseen lämpöenergiaan

HANNA OKSANEN
Simo Laine (vas.) ja Markus Peltola esittelevät puutarhan uutta hakelämpökeskusta. Taustalla näkyvä hakkeensyöttölaitteisto syöttää haketta lämmityskattilaan.
Simo Laine (vas.) ja Markus Peltola esittelevät puutarhan uutta hakelämpökeskusta. Taustalla näkyvä hakkeensyöttölaitteisto syöttää haketta lämmityskattilaan.

Turun yliopisto teki keväällä 2021 päätöksen hakelämpöön siirtymisestä kasvitieteellisessä puutarhassa. Uudella laitoksella aloitettiin lämmöntuotanto kasvitieteelliselle puutarhalle syyskuun alussa, ja lämpölaitoksen avajaisia vietettiin Ruissalossa torstaina 10.marraskuuta.

Kasvitieteellistä puutarhaa on aikaisemmin lämmitetty öljylämmityksellä. Puutarhalle haluttiin löytää öljyä ekologisempi ja edullisempi lämmitysmuoto.

– Hankevaiheessa Turun yliopisto selvitti erilaiset vaihtoehdot öljylämmityksen korvaajaksi. Lämmitys metsähakkeella todettiin edullisimmaksi ja ekologisesti kestäväksi ratkaisuksi. Öljylämmityksestä luopuminen on myös merkittävä askel yliopiston hiilineutraaliustavoitteen edistämisessä, kertoo kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kasvitieteellisen puutarhan hakevoimala on HP Heat Oy:n operoima kymmenes lämmöntuotantokohde. Yhtiö käyttää pääpolttoaineena kotimaista puuta ja myös kasvitieteellisen puutarhan uusi laitos lämmittää kotimaisella metsähakkeella.

– Metsähake on uusiutuvaa ja käytämme laitoksella pelkästään kotimaista metsähaketta. Kaikki yhtiömme raaka-aine tulee läheltä metsänhoitotöiden sivutuotteena, kierrätyksestä ja teollisuuden sivutuotteena, kertoo Markus Peltola, HP Heat Oy:n toimitusjohtaja.

Kasvitieteellisellä puutarhalla on yleisölle avointen kokoelmakasvihuoneiden lisäksi useita tutkimuskasvihuoneita, joita lämmitetään eri tilojen vaihtelevien tarpeiden mukaan.

– Kasvihuonetiloissa ylläpidetään viljeltävien kasvien edellyttämää lämpötilaa. Trooppiset kokoelmahuoneet vaativat korkeampia lämpötiloja kuin talvipuutarhahuoneen kasvit. Tutkimuskasvihuoneosastoja meillä on 12, joista osassa on säästölämpötila, kun viljelyä ei ole. Esimerkiksi idätyshuoneessa vaaditaan 21 asteen päivälämpötila, kun taas talvetushuoneessa riittää neljä astetta, Laine kertoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.