Kotitaloudet

Miehet ovat lisänneet kotitöiden tekemistä ja naiset vähentäneet – miehet käyttävät aiempaa enemmän aikaa lastenhoitoon

MARTTIINA SAIRANEN
Naisten ja miesten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika saavutti 2020–2021 ensimmäistä kertaa saman tason ajankäyttötutkimuksen reilun 40 vuoden pituisen mittaushistorian aikana. Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt. Naisilla vähentymistä on tapahtunut sekä koti- että ansiotöihin käytetyssä ajassa.     
Naisten ja miesten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika saavutti 2020–2021 ensimmäistä kertaa saman tason ajankäyttötutkimuksen reilun 40 vuoden pituisen mittaushistorian aikana. Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt. Naisilla vähentymistä on tapahtunut sekä koti- että ansiotöihin käytetyssä ajassa.     

Miesten lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut 2000-luvulla. Uusien sukupolvien isät käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät 20–40 vuotta sitten. Työlliset miehet käyttävät jopa hieman enemmän aikaa lapsien hoitamiseen kuin työlliset naiset. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen uuden ajankäyttötutkimuksen tuloksista.

Koko väestön tasolla naiset hoitavat yhä lapsia enemmän kuin miehet, ja erilaiset perhevapaat ovat useimmiten naisten käytössä.

Suomessa 10 vuotta täyttänyt väestö teki vuosina 2020–2021 kotitöitä keskimäärin kolme tuntia päivässä. Kuitenkin ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on edelleen kaventunut. Miesten kotitöihin käyttämä aika on lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen, kun taas naisten käyttämä aika on vähentynyt. 

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miehet ovat lisänneet kotitöiden tekemistä keskimäärin 11 minuutilla päivässä. Naiset kantavat kuitenkin yhä päävastuun suomalaisissa kodeissa tehtävistä töistä. Vuonna 2020 naiset käyttivät päivittäin kotitöihin 37 minuuttia enemmän aikaa kuin miehet. Kotitalous- ja huoltotöissä jako miesten ja naisten töihin on yhä selvä. Miehet tekevät edelleen huomattavasti naisia enemmän korjaus-, rakennus- ja huoltotöitä, kun taas naiset käyttävät selvästi miehiä enemmän aikaa siivoukseen, astianpesuun, vaatehuoltoon ja myös ruoanlaittoon. 

Selkein muutos lasten ja nuorten ajankäytössä on tyttöjen opiskeluun käyttämän ajan lisääntyminen. Tytöt ja nuoret naiset käyttävät päätoimiseen opiskeluun enemmän aikaa kuin samanikäiset pojat ja nuoret miehet. Poikien opiskeluun käytetyssä ajassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna edellisiin tutkimuksiin.

Ajankäyttötutkimus

Tilastokeskus julkisti torstaina tuoreen ajankäyttötutkimuksen tulokset.

Tutkimus tehtiin viidennen kerran runsaan 40 vuoden aikana, ja tuoreen tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2020–2021. Uudet tiedot on kerätty noin kymmenen vuoden välein.

Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu sijoittui tällä kertaa koronaepidemian aikaan.

Tutkimukseen osallistuneiden asuntokuntien ajankäyttöä seurattiin muun muassa päiväkirjamerkinnöin.

Päiväkirjoja oli aineistossa mukana yli 4 000, ja tutkimuspäiviä oli aineistossa yhteensä yli 8 000.

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Hyvä suunta
"Miehet ovat lisänneet kotitöiden tekemistä ja naiset vähentäneet – miehet käyttävät aiempaa enemmän aikaa lastenhoitoon"
- Tuohan on positiivista ja luontevaa. Ja onnistui ihan ilman mitään kiihkofeminismiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyvä suunta
Ihan ilman mitään kiihkofeminismiä emme varmastikaan olisi nyt tässä tilanteessa, vaan jatkaisimme 1800-luvun lopun/1900-luvun alkupuolen ikiaikaista taloustyö"jakoa" (nainen 80-100 %, mies 0-20 %).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Hyvä suunta
Ei ole feminismillä mitään tekemistä tässä asiassa. 1900-luvun taitteessa oli hyvin yleistä, että naiset olivat kotona ja miehet kävivät töissä. Joten työnjako oli itsestään selvää, eikä kummalakaan sukupuolelle jäänyt paljoa vapaa-aikaa. Noista päivistä on vähitellen siirrytty siihen, että molemmat käyvät töissä. Joten kotityötkin on jaettu tasaisemmin molempien kesken. Itse en tiedä ainuttakaan miestä tuttavapiiristä, joka ei olisi osallistunut vaipanvaihtoon, imurointiin ym. aina tarpeen tullen. Itseni ikäiset miehet tekevät enemmän kodin remonttitöitä ja naiset vastaavat pääasiassa ruuanlaitosta. Tiskit panee koneeseen se, jolla on siihen sopiva tilaisuus. Nykymiehet ovat vähemmän käteviä käsistään ja remontit ulkoistetaan helpommin. Aikaa jää enemmän taloustöille ja siksi he osallistuvat enemmän myös ruuanlaittoon. Olen aina elänyt sellaisessa maailmassa, jossa miehillä ja naisilla on niin suuri tasa-arvo kuin se suinkin fyysiset erot antavat myöden. Feminismi-aate oli sata vuotta sitten monessa asiassa naisten oikeuksia parantava. Nykyään se taitaa olla enemmänkin sukupuoli-identiteetin kanssa painivien sanastoon kuuluva.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyvä suunta
Kyllä feminismillä on asian kanssa tekemistä.

Ensinnäkin on harhaluulo, että naiset olivat ennen kotona eivätkä käyneet töissä. Teollistumisen alusta asti naiset ovat enenevästi käyneet töissä kodin ulkopuolella, mutta jo sitä ennen oltiin piikoina, myyjinä/kauppureina, ompelijoina, kehrääjinä, pyykkäreinä, sairaanhoitajina jne. Torpparien muijienkin piti käydä tekemässä naispäiviä isäntätilalla, ellei ollut varaa palkata siihen joku. Kotona osa työstä oli sellaista, jota ei enää lasketa kotitöiksi vaan "tuottavaksi työksi" (eläinten hoito, käsityöt ja pienviljely omaan talouteen ja myytäväksi yms). Tästä huolimatta naiset tekivät pääosan kotitöistäkin. Kotirouva (kotona lasten kanssa, mahdollisesti palvelija) oli ennen kaikkea ylä- ja kaupunkilaisen keskiluokan ilmiö. Ja tietenkin, jos lapsia oli monta, oli järkevintä, että nainen jäi kotiin - tehden siellä kyllä täyttä työpäivää.

Omana elinaikanani olen kohdannut useita miehiä, jotka eivät ole käytännössä osallistuneet kotitöihin lainkaan tai enintään hyvin vähän. Olen kohdannut 27-vuotiaan, neljä vuotta avoliitossa olleen, joka ei tiennyt suunnilleenkaan, miten kodin pesukonetta käytetään. Olen kohdannut 35-40-vuotiaan pariskunnan, jonka molemmat osapuolet vakuuttivat, että mies ei osallistu kotitöihin. Olen kohdannut entisen koulukaverin (naisen), joka harmitteli sitä, että mies vaatii, että lattiat pitää pestä lähes päivittäin (siis naisen pitää pestä). Monissa tuntemissani perheissä naiset tekivät/tekevät suuremman osan kotitöistä kuin miehet, myös vaikka molemmat olisivat töissäkin.

Nämä asiat eivät ole muuttuneet eivätkä tule muuttumaan pelkästään miesten hyvästä tahdosta ja oma-aloitteisuudesta. Kyllä on pitänyt esittää vaatimuksia ja käydä paljon julkista keskustelua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Hyvä suunta
En edes yrittänyt kertoa, eikä tuo tutkimuskaan sellaista kerro, ettei kotitöihin osallistumattomia miehiä olisi. Omalle kohdalle sellaisia ei ole sattunut. Sen sijaan tutkimus puhuu muutoksesta, ja siihen syitä myös omalta osaltani hahmottelin. Naisten siirtyminen kodin ulkopuoliseen työhön johtuu kaupungistumisesta ja teollistumisesta. Feminismi paransi naisten olosuhteita yhteiskunnassa enemmän kuin varsinaisesti kotona. Kiihkofeminismi ei ole tainnut saada muuta aikaan kuin yhteiskunnan jakautumista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyvä suunta
Kiihkot sikseen, feminismi pyrkii miehen ja naisen tasa-arvoon. Ellei siitä olisi alettu puhua ja sitä vaatia - suurelta osin feministien (nais- ja miespuolisten) ansiosta - ei tasa-arvo olisi paljon edennyt. Esimerkkejä siitä, että elleivät naiset itse vaadi oikeuksiaan, eivät he niitä saa, on runsaasti niin historiasta kuin nytkin eri puolilta maailmaa.

En tarkkaan tiedä, mitä ihmiset tarkoittava kiihkofeminismillä. Määritelmällisesti nähdäkseni valtaosa suomalaisista, sukupuolesta riippumatta, on feministejä, koska he uskovat naisen ja miehen tasa-arvoon ja yhtäläisiin oikeuksiin. Jotkut sitten haluavat liittää feminismiin kielteisiä mielikuvia rintsikoiden polttajista yms.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
maukk
Näin se homma etenee
Kohta kaikki vaan rötköttää sohvalla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.