Koronapandemia

Korona supisti Suomessa nuorten sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia – yksinäisyys lisääntyi eritoten korkeakouluopiskelijoilla

JANE ILTANEN
Nuorten elinolot -vuosikirjan mukaan korona-aika supisti nuorten osallistumisen, elämän hallittavuuden, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Korona lisäsi korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten naisten yksinäisyyttä.
Nuorten elinolot -vuosikirjan mukaan korona-aika supisti nuorten osallistumisen, elämän hallittavuuden, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Korona lisäsi korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten naisten yksinäisyyttä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajan tutkimusaineiston mukaan nuoret joutuivat Suomessa sopeutumaan koronapandemian aikana poikkeuksellisiin rajoituksiin, jotka estivät heitä harrastamasta, käymästä lähikoulua ja tapaamasta muita nuoria. Nuorten elämänpiiri rajautui kotiin ja lähimpiin ihmisiin. Korona-aikana nuorten yksinäisyys lisääntyi sekä osallisuus ja psyykkinen hyvinvointi heikentyivät.

– Nuoruuteen kuuluu erilaisten asioiden kokeileminen ja kokeminen sekä erilaisten ihmisten tapaaminen. Koska rajoitukset veivät niihin pitkälti mahdollisuudet, korona-ajan rajoitukset tuntuivat nuorten elämässä paljon, mikä saattoi johtaa ahdistukseen ja masennukseen, kertoo johtava tutkija Anna-Maria Isola THL:n tiedotteessa.

Vakava koronatauti harvinainen nuorilla

Heinäkuuhun 2022 mennessä alle 30-vuotiailla oli ollut lähes 450 000 terveydenhuollossa varmennettua koronatartuntaa. Kuitenkin nuorten vakavat sairastumiset, tehohoidon tarve ja nuorten koronakuolemat ovat olleet hyvin harvinaisia.

Koronaan liittyviä kuolemia oli todettu alle 20-vuotiailla yhdeksän ja 20–29-vuotiailla 18. Neljä viidestä 18–29-vuotiaasta nuoresta oli saanut vähintään kaksi koronarokotetta.

Nuorten elinolot -vuosikirjan on toimittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran sekä valtion nuorisoneuvoston kanssa. Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja tuottaa tietoa nuoruuden ikävaiheesta kulloinkin ajankohtaisen ilmiön näkökulmasta.

Vuosikirja koostuu 15 empiirisestä tutkimuksesta sekä tilastokatsauksesta. Tutkimusaineistot ovat ainutlaatuista dokumentaatiota lasten ja nuorten kokemuksista koronakriisin alkuvaiheesta.

Lähde: THL

Näytä lisää

Nuorten elinolot -vuosikirjasta selviää, että yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana erityisesti korkeakouluopinnot vasta aloittaneilla. Koska opinnot alkoivat etäopiskeluna, näille nuorille ei päässyt muodostumaan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä perinteisiä opiskelijayhteisöjä. Yksinäisyyden kokemukset olivat viisi kertaa yleisempiä korkeakouluopiskelijoilla, jotka kokivat itsensä muutoinkin psyykkisesti kuormittuneeksi. Nuoret naisopiskelijat kokivat yksinäisyyttä miehiä useammin. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nuoret aikuiset joutuivat tutkimuksen mukaan jatkuvasti punnitsemaan keitä he voivat tavata koronaturvallisesti, miten ja missä. Nuorten mahdollisuus itse säädellä yksinoloa häiriintyi.

– Korona-aika sysäsi vaikeisiin elämäntilanteisiin osan niistäkin korkeakouluopiskelijoista ja työelämään siirtyvistä nuorista, joiden pärjäämisestä ei ollut huolta ennen pandemiaa. Nuorten mahdollisuudet turvautua sosiaalisen tuen lähteisiin, kuten kavereihin, harrastuksiin ja läheisiin ihmissuhteisiin, vähenivät tai katkesivat hetkeksi kokonaan, toteaa THL:n erikoistutkija Marjatta Kekkonen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.