Uniongelmat

Kunta-alan työntekijöiden elämänlaatu ja työkyky nousivat hyvällä unenlaadulla – "Ihan jokaisen meistä tulisi oppia arvostamaan unta"

MIKAEL RYDENFELT
Unenlaatu koettiin erittäin merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta.
Unenlaatu koettiin erittäin merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta.

Hyvällä unenlaadulla on vahva yhteys sekä elämänlaatuun että työkykyyn, selviää Elina Bergmanin (LL) Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöskirjatutkimuksesta. Bergman selvitti tutkimuksessaan, mitkä tekijät ovat yhteydessä Porin kaupungin työntekijöiden elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn.

Hyvän unenlaadun lisäksi vuoden seuranta-aikana myös unenlaadun paraneminen oli yhteydessä elämänlaadun ja työkyvyn paranemiseen, kun taas unilääkkeiden käytön lisääntyminen ja työstressi olivat yhteydessä työkyvyn huonontumiseen.

– Kaikki nämä tulokset kertovat hyvän unen suuresta merkityksestä, ja toisaalta uniongelmien aiheuttamasta kokonaisvaltaisesta haitasta. Terveydenhuollossa ammattilaisten olisikin hyvä kysyä potilaiden nukkumisesta aivan samaan tapaan, kuin kysytään liikunnasta tai ruokailutottumuksista. Todettuihin uniongelmiin pitäisi myös tarjota tehokkaita hoitokeinoja, Bergman pohtii.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Lisäksi ihan jokaisen meistä tulisi oppia arvostamaan unta ja luoda elämäntavoillaan edellytykset hyvälaatuiselle unelle, eikä ainakaan tahallaan nukkua liian vähän, Bergman lisää.

Bergmanin väitöstutkimus on osa PORTAAT-tutkimusta, jossa selvitettiin valtimotautien riski- ja suojatekijöitä Porin kaupungin työntekijöillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 836 vapaaehtoista työntekijää vuosina 2014 ja 2015.

Heiltä kerättiin tietoja kyselylomakkeilla, ja heille suoritettiin mittauksia ja laboratoriotutkimuksia. Tutkimukseen osallistuneista valtaosa oli naisia. Bergman selvitti tutkimuksessaan myös perinteisten valtimotautien riski- ja suojatekijöiden yhteyttä työntekijöiden elämänlaatuun.

Tutkittavien sydänterveyttä arvioitiin käyttämällä Yhdysvaltain sydänyhdistyksen kehittämään mallia, jossa seitsemälle sydänterveyden osatekijälle on määritelty ihanteelliset arvot. Tavoitteena on olla tupakoimaton, normaalipainoinen ja syödä sekä liikkua suositusten mukaisesti.

Lisäksi verenpaineen, kolesterolin ja paastoverensokerin pitäisi olla suotuisalla tasolla. Bergman totesi tutkimuksessaan, että mitä enemmän ihanteellisia arvoja henkilö saavutti, sitä paremmaksi hän myös keskimäärin arvioi elämänlaatunsa.

Erillisessä osatutkimuksessa selvisi lisäksi, että terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun tutkimukseen osallistuneilla naisilla. Epäterveellisten ruokien käyttötiheydellä ei sen sijaan ollut lainkaan yhteyttä elämänlaatuun.

– Tämä ei tietenkään kumoa sitä, että epäterveellisillä ruoka-aineilla on runsaasti ei-toivottuja terveysvaikutuksia, Bergman tarkentaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksessa ruoka-aineet jaoteltiin terveellisiin ja epäterveellisiin Pohjoismaisten ravitsemussuositusten perusteella. Terveellisten ruoka-aineiden listalta löytyivät muun muassa vihannekset, marjat ja hedelmät, kala, täysjyväviljat, rypsiöljy sekä pähkinät.

– Tuossa hyvien ruoka-aineiden listassa voisi olla ainesta sellaiseen hyvin yksinkertaiseen ruokavalioneuvontaan, jota ehtisi toteuttaa vaikkapa perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotoilla. Ja ehkä motivaatio elämäntapojen muuttamiseen myös löytyisi helpommin hyvästä olosta ja elämänlaadusta kuin sydänsairauksilla pelottelusta, Bergman ehdottaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
AKurkinen
😀
Tutkijat ovat huomanneet, että kun nukkuu puolet työpäivästä, niin jaksaa paremmin !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.