Verot

Verotiedot julki keskiviikkona: Katso TS:n verokone heti aamulla

Viime vuoden verotiedot julkaistaan keskiviikkona 9. marraskuuta. TS julkaisee silloin maakunnan verokärjen heti aamulla verkossa.

Verkkoon tulee myös verokone, josta maakunnan suurituloisempien tulo- ja verotietoja voi selata suuruusjärjestyksessä tai hakea nimen perusteella.

Kerromme keskiviikkona myös suurimmista yhteisöverojen maksajista Varsinais-Suomessa. Lista kattaa kuntakohtaisesti suurimmat yritykset.

Verotietojensa salaamista medialta on tänä vuonna pyytänyt Suomessa vajaa 1 700 henkilöä. Määrä ilmenee verottajan medialle luovuttamasta nimilistasta. Listalla on nimiä myös Varsinais-Suomesta.

Viime vuonna tietojensa piilottamista pyysi 2 350 henkilöä, sitä edeltävänä vuonna jopa 4 600.

Helsingin hallinto-oikeus päätti viime vuonna, että verotietojensa luovuttamista medialle vastustaneiden henkilöllisyys ei ole salassa pidettävä tieto. Päätöksen takia Verohallinto luovuttaa nimilistat kysyttäessä median käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verotietojaan ei voi enää piilottaa medialta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuloveroja kerättiin selvästi enemmän kuin edellisvuonna ja ennen korona-aikaa. Vuoden 2021 tuloverojen määrä (henkilöiden tuloverot ja yhteisöverot) oli yhteensä 42,4 miljardia euroa, eli 4,7 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020, kertoo Verohallinto.

Henkilöiden tuloveroja (ansio- ja pääomatuloveroja) kerättiin viime vuonna 35,1 miljardia euroa, eli 2,8 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020.

Pääomatuloista kerättyjen verojen määrä oli viime vuonna ennätyksellisen korkea, 4,4 miljardia euroa. Pääomatuloista kertyneiden verojen määrä on herkkä suhdannevaihteluille, ja vuonna 2021 pörssikurssit olivat korkealla.

– Hyvän pörssikehityksen vuoksi suomalaiset saivat viime vuonna merkittävästi aikaisempia vuosia enemmän luovutusvoittoja myymistään arvopapereista. Pääomatuloja kertyi aikaisempaa enemmän myös muun omaisuuden, kuten asunto-osakkeiden, kiinteistöjen ja virtuaalivaluuttojen myynnistä sekä yrityskaupoista, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnon tiedotteessa.

Yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroa viime vuonna 7,3 miljardia euroa. Se on 34 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöjen tuloveroa on tilastojen mukaan kertynyt euromääräisesti tätä enemmän vain yhden kerran, vuonna 2000.

– Koronasta huolimatta maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa meni vuonna 2021 lujaa. Isossa kuvassa yritykset tekivät kautta linjan hyvää tulosta, mikä näkyi kasvaneina yhteisöverotuottoina, jatkaa Luokkanen.

Mitä verotiedot kertovat ja mitä eivät?

Mitä näkyy ansiotuloissa?

– Jos henkilö saa vain palkkatuloa, julkiset verotiedot kuvaavat hyvin palkan tason erityisesti suurissa tuloissa. Palkkatulo näkyy verotiedoissa nimellä verotettava ansiotulo, kertoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari.

– Verotettava ansiotulo ei ole kuitenkaan sama kuin bruttopalkka. Verotettava ansiotulo saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset, esimerkiksi työhuonekulut. Palkasta perityt pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut olivat vuonna 2021 yhteensä 8,55–10,05 prosenttia palkan määrästä. Kun siihen lisätään vähennyskelpoinen päivärahamaksu, niin vähennettävät maksut ovat yhteensä noin 10 prosenttia bruttopalkasta.

– Eli jos julkisissa verotiedoissa näkyvä verotettava ansiotulo on 140 000 euroa, niin bruttopalkan on oltava silloin noin 156 000 euroa, jos muita tulosta tehtäviä vähennyksiä ei ole edellä mainittujen maksujen ja 750 euron tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Oletuksena on, että palkasta menee normaalit vakuutusmaksut. Näin ei tietysti aina ole.

– Asuntovelallisen palkansaajan korkovähennys sen sijaan alentaa joko maksettavia ansiotulojen veroja tai verotettavaa pääomatuloa, jos pääomatuloja on. Myös kotitalousvähennys alentaa maksettavia veroja, eli se ei alenna verotettavaa tuloa vaan suoraan veroja.

– Ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös mm. eläkkeet sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä toiminimiyrittäjän ansiotulot. Perheyhtiön maksamat osingot voivat myös olla ansiotuloja. Tällöin verovapaa osa osingosta ei kuitenkaan näy julkisissa verotiedoissa.

– Vuonna 2020 julkisista verotiedoista puuttui 25 miljardia euroa eli noin 18 prosenttia ansiotuloista, kertoo Verohallinto.

Kuinka paljon pääomatulot kertovat henkilön varallisuudesta?

– Pääomatuloja ei pysty vertailemaan verotilastojen perusteella. Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto. Julkisissa verotiedoissa ei koskaan näy saatujen osinkojen koko määrää, kertoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari.

– Julkista ei myöskään ole se, mitä pääomatuloja henkilöllä on eli ovatko tulot osinkotuloja, luovutusvoittoja, vuokratuloja vai puun myyntituloja tai ovatko ne kenties tuloja sijoitusvakuutuksesta.

– Vuonna 2021 pääomatuloista maksettiin veroa 30 prosenttia. Siltä osin, kun verotettavien pääomatulojen määrä ylitti 30 000 euroa, vero oli 34 prosenttia.

– Myös pääomatuloista osa jää julkisten verotietojen ulkopuolelle. Vuonna 2020 75 prosenttia kaikista pääomatuloista näkyi verotiedoissa. Euromääräisesti eniten pääomatuloja jää julkisten verotietojen ulkopuolelle silloin, kun tuloja on paljon. Syynä tähän ovat verovapaat osingot, kertoo Verohallinto.

Miten verotuloissa näkyvät pörssiyhtiöiden jakamat osingot?

– Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisesta määrästä maksettiin viime vuonna veroa 30–34 prosenttia. Verotuksen julkisissa tiedoissa ei ole mukana lainkaan verovapaata osaa osingoista. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadut osingot verotetaan aina pääomatulona – siis siltä osin kuin ne ovat veronalaisia, jatkaa Kaari.

Näkeekö verotiedoista, kuinka hyvät kaupat naapuri teki?

– Jos omaisuutta myy voitolla, myyntivoitto näkyy pääomatuloissa. Myyntivoiton oikea määrä voi jäädä kuitenkin salaisuudeksi. Jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, veronalainen luovutusvoitto on enintään 60 prosenttia myyntihinnasta. Jos osakkeita myy miljoonalla, veroa siis maksetaan enintään 600 000 eurosta. Todellinen voitto voi olla suurempi.

– Esimerkiksi oman asunnon myynnistä saatu voitto ei lainkaan näy verotustiedoissa, jos asunto on myyty kahden vuoden omistamisen ja asumisen jälkeen – ei, vaikka rahat olisi laitettu pankkitilille ja muutettu vuokralle asumaan, kuvailee Päivi Kaari.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Lepp1s
Kyllä nyt toimittajan kelpaa
Ah tätä ihanaa aikaa. Taas pääsee vertailemaan keskijalan pituutta naapurin kanssa, halveksimaan rikkaita ja nauramaan köyhille pröystäilijöille. Vielä en ole koskaan kuullut ainuttakaan järkevää perustetta sille, miksi verotiedot ovat julkisia. Typeriä selityksiä sen sijaan piisaa, kuten se, että se lisää läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyydelle tavallisten ihmisten keskuudessa kun ei ole mitään perustetta, kun verotusta valvoo VIRANOMAINEN jolla on pääsy kaikkiin tarvittaviin tietoihin, tänä päivänä laajemmin kuin koskaan ennen. Meillä kansalaisilla ei ole muutenkaan oikeutta valvoa toistemme yksityistä toimintaa - en saa esimerkiksi tunkeutua naapurin asuntoon katsomaan, mitä sairaita hupeja siellä harrastetaan. Voin toki kysyä, mutta ei hänen tarvitse vastata, koska yksityisyys. Sen sijaan tiedän tarkalleen, mitä hän tienasi koska hänen tietonsa ovat jostain syystä MEDIASSA, joka tuntuu käsittämättömältä tällä vuosituhannella.

Jos nyt rehellisiä ollaan, niin oikeita syitä on kaksi: uteliaisuus ja kateus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
HuuHaa
Vast: Kyllä nyt toimittajan kelpaa
Turussa tuo jälkimmäinen syy on tärkein,eihän turkulainen ole utelias mitä muut tienaavat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pansiosidonnainen
Jännä päivä
Eniten taitaa mediaakin kiinnostaa he, jotka ovat pyytäneet verotietojensa pimittämistä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.