Yliopistot

Yliopistot varauksellisia tulevaisuuden näkymistä – Rahoituksen epävarmuuden uskotaan johtavan sopeuttamistoimiin, osassa jo tehty niitä

JOEL MAISALMI / ARKISTO
Valtio jakaa yliopistoille vastinrahaa 67 miljoonaa euroa. Opetusneuvos Jorma Karhu muistuttaa kuitenkin yliopistojen perusrahoituksen tärkeydestä. Kuva Helsingin yliopistosta, joka saa vastinrahaa selvästi eniten, lähes 11 miljoonaa euroa.
Valtio jakaa yliopistoille vastinrahaa 67 miljoonaa euroa. Opetusneuvos Jorma Karhu muistuttaa kuitenkin yliopistojen perusrahoituksen tärkeydestä. Kuva Helsingin yliopistosta, joka saa vastinrahaa selvästi eniten, lähes 11 miljoonaa euroa.

Suomalaiset yliopistot sorvaavat parhaillaan ensi vuoden talousarvioita. Osassa yliopistoja budjetti on jo valmis, osassa se valmistuu ensi kuussa.

Suomessa on 13 yliopistoa sekä Maanpuolustuskorkeako...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Alex12
Tarveharkintaa
Yliopistojen on nyt syytä miettiä, minkä alan osaajille on työmarkkinoilla kysyntää. Yliopistoista valmistuu paljon maistereita, joille ei löydy koskaan koulutusta vastaavaa työtä. Se on resurssien hukkaamista ja opiskelijoiden pettämistä. On syytä lopettaa kokonaan joidenkin aineiden opetus. Se on kovaa varsinkin niiden opettajiile ja selitys kyllä löytyy, miten tärkeää niitä aineita opettaa. Kuitenkin, jos ole kysyntää työmarkkinoilla, niin ei ole.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tarveharkintaa
Jossain määrin tarveharkintaa toki tarvitaan, mutta yliopistoja ei pidä ajatella suoraviivaisesti työvoiman tuottajina. Ne ylläpitävät korkeinta tutkimusta ja tiedettä. Opetustyö on vain yksi yliopistojen tehtävistä.

On esim. pieniä oppiaineita, jotka eivät sinällään valmista mihinkään ammattiin, mutta joiden ansiosta Suomessakin on monipuolista tutkimusta ja osaamista. Melkoinen osa tutkinnoista ei oikeastaan ylipäätään valmista tiettyyn ammattiin, vaan antaa edellytyksiä monenlaiseen tutkimukseen ja työhön.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kommentattori
Menestys ja korkein koulutus
Menestyvimmissä yhteiskunnissa yksi olennainen tekijä on vahvat ja laadukkaat yliopistot. Yliopistoista onkin, tyhmin paikka säästää samaan aikaan kun esimerkiksi Kiina panostaa niihin yhä voimakkaammin.

Laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen avulla voidaan ratkaista esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköitymisen takia aiheutuva työvoimapula, nostamalla työn tuottavuutta ja bruttokansantuotetta/henkilö. Automaatio ja robotiikka olivat aiemminkin avainasemassa Suomen menestykseen.

Maahanmuuton avulla taas lähinnä voidaan siirtää ongelmaa, mutta sen lisäksi työn tuottavuus ei kasva, mikä tarkoittaa suoraan maamme kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemistä. Muitakin ratkaisuja on koko ajan silmiemme edessä, mutta päättäjät eivät suostu sitä näkemään.

Jos haluamme pärjätä Kiinalle ja muille epädemokraattisille valtioille, meidän tulisi jatkaa panostamista niihin asioihin, joilla nykyinen vauraus on saavutettu, eikä muuttaa strategiaa ilman todisteita.

Nyt ollaan menossa alaspäin, kun panokset laitetaan maahanmuuttoon, inkluusioon ja muihin älyttömiin muotijuttuihin. Ilmastotoimetkin olisivat tehokkaampia jos panostamme innovatiivisten ilmastoteknologioiden kehittämiseen sen sijaan, että kansalaisten liikkumista tehdään kalliimmaksi esimerkiksi järjettömällä ja lyhytnäköisellä jakeluvelvoitteella.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.