Arktinen alue

Arktisen merijään laajuus mittaushistorian kymmenenneksi pienin – jää nuorenee ja haurastuu jatkuvasti

Arktisen merijään pienin laajuus oli tänä vuonna 4,68 miljoonaa neliökilometriä, joka on koko mittaushistorian kymmenenneksi pienin. Tämän vuoden minimilaajuus oli vain hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta selvästi vuoden 2012 vastaavaa suurempi, jolloin laajuus oli 3,41 miljoonaa neliökilometriä.

Myös tämän vuoden suurin laajuus, 14,88 miljonaa neliökilometriä, oli mittaushistorian kymmenenneksi pienin. Arktisen merijään laajuus vaihtelee huomattavasti vuoden aikana, ja se on tavallisesti suurimmillaan huhtikuussa ja pienimmillään syyskuussa. Normaaliin ilmastolliseen vaihteluun kuuluvat erot yksittäisten vuosien välillä.

Syyskuun keskimääräinen jään laajuus on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksesta arktisella alueella. Talvikaudella merijää voi hetkellisesti peittää laajojakin alueita, jolloin pinta-ala kuvaa enemmänkin säätilasta johtuvaa kuin ilmastollista vaihtelua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syyskuussa havaittava vuotuinen jään laajuuden minimi riippuu hyvin paljon jään paksuudesta, joka taas riippuu sekä talven ankaruudesta että kesäkauden sulamisen voimakkuudesta.

Arktisen merijään laajuus voidaan mitata luotettavasti määrittämällä satelliittikuvista jään osuus niiden kuvaamalta alalta. Jään laajuuteen lasketaan kuvat, joissa jään osuus on yli 15 prosenttia.

Merijään laajuutta on voitu tarkkailla satelliiteilla yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 alkaen. Havainnot osoittavat, että talvikauden jään kasvaminen on heikentynyt ja kesäkauden sulaminen on voimistunut.

– Satelliitista mitattu arktisen merijään huhtikuun laajuus on pienentynyt vuosikymmenessä keskimäärin 2,6 prosenttia ja syyskuun laajuus jopa 13 prosenttia, ollen nyt noin puolet vuoden 1979 laajuudesta. Jään laajuuden vuosittainen vaihtelu on siis voimistunut, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Seppänen.

Arktisen merijään paksuutta on mitattu satelliiteista yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 alkaen. Vanhemmat paksuusmittaukset ovat joko katkonaisia tai paikallisesti jäältä tai sen alta tehtyjä.

Paksuusmittausten avulla saadaan tarkempaa tietoa jään tilavuudesta ja monivuotisen jään kehityksestä. Kokonaismäärän lisäksi paksuusmittaukset paljastavat myös vuosittaisen vaihtelun eri osissa napajäätä, ja esimerkiksi Grönlannin ja Kanadan pohjoispuolella jää on tänäkin vuonna jopa metrin kymmenen vuoden keskiarvoa ohuempaa. Pysyvästi jäisten alueiden ohentumisen myötä jää onkin viimeisten kymmenen vuoden aikana edelleen nuortunut ja samalla haurastunut.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.