Päihteet

Täysi työkyky ei palaudu kuukauden päihdekuntoutuksella – turkulainen väitöstutkimus paljasti, että muisti, päättelykyky ja nopeus palautuvat hitaasti

MAIJA TAMMI
Päihdesairauden ja mielenterveyshäiriöiden samanaikainen sairastaminen on hyvin yleistä ja vaikutus voi voimistaa päihteiden käytön aiheuttamia kognitiivisia ongelmia.
Päihdesairauden ja mielenterveyshäiriöiden samanaikainen sairastaminen on hyvin yleistä ja vaikutus voi voimistaa päihteiden käytön aiheuttamia kognitiivisia ongelmia.

Turun yliopiston tuore väitöstutkimus selvitti päihteitä käyttäneiden sairaalapotilaiden neurokognitiivisia toimintoja, mielialaa ja persoonallisuutta kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Filosofian maisteri Irma Höijerin tutkimuksessa selvisi, että sairaalassa noin kuukauden kestäneen päihdekuntoutuksen jälkeen kuntoutujille on todennäköisemmin jäänyt toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden, etenkin näönvaraisen muistin ja päättelyn ongelmia sekä prosessointinopeuden hitautta. Kokonaisuutena tutkimus osoitti, että potilaiden oli vielä liian aikaista palata työhön, joka vaatii nopeutta, uuden oppimista sekä varsinkin näönvaraista muistia ja näönvaraista päättelyä kuukauden raittiuden jälkeen.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työkyvyn arviointiin ja kuntoutumisen seurantaan sopivia psykologisia testimenetelmiä. Väitöskirjassa tutkittiin testien suorituksia ja persoonallisuustutkimuksen vastauksia 164 potilaalta, jotka olivat osallistuneet Järvenpään päihdesairaalan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin vuosina 2005–2012.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Höijerin väitöskirjan poikittaistutkimuksessa varhain säännöllisen päihteiden käytön aloittaneiden aloitusikä oli noin 14,5 vuotta. Varhain aloitettu päihteiden käyttö oli yhteydessä suurempaan psykomotoriseen hidastuneisuuteen verrattuna myöhemmin aloitettuun käyttöön. Myöhemmin aloitetun säännöllisen päihteiden käytön aloitusikä oli noin 29 vuotta. Väitöstutkimuksen mukaan korkeampi koulutusaste toimi suojaavana tekijänä ja mitä pidempi koulutus sitä myöhäisempi oli päihteiden käytön aloitusikä. Oppimisvaikeudet lisäsivät puolestaan riskiä aloittaa päihteiden käyttö nuorella iällä.

– Miesten ja naisten välillä ei tullut esiin eroja neuropsykologisissa toiminnoissa. Päihteitä käyttävät miehet ja naiset olivat molemmat normaalia hitaampia suorituksissaan. Heidän näönvarainen muistinsa ja viivästetty muistinsa oli heikentynyt verrattuna iänmukaiseen keskiarvoon, vaikka heidän päihdehäiriötään edeltävä kapasiteetti oli oletettavasti ainakin normaalia keskitasoa. Miehillä oli naisia enemmän kielteisiä tunteita, kuten masennusta, ahdistusta, jännittyneisyyttä ja mielen sekavuutta. Tosin myös naiset olivat normaalia masentuneempia keskimäärin, Höijer kertoo.

Höijerin tutkimustulosten mukaan potilaiden samanaikainen mielialahäiriödiagnoosi ja päihdediagnoosi olivat yhteydessä erityisesti suurempaan psykomotoriseen hidastumiseen ja avaruudellisen hahmotuksen heikentymiseen verrattuna potilaisiin, joilla oli pelkkä päihdehäiriö.

Höijer esittää väitöskirjansa Neuropsychological correlates in substance use disorder julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa ensi viikon perjantaina.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.