Auton esilämmitys voi tuottaa enemmän päästöjä kuin varsinainen ajomatka – lisälämmittimet voivat synnyttää pienhiukkasia lähes sadan kilometrin edestä
Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon pienhiukkaspäästöjä syntyy henkilöauton esilämmittämisestä polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä talvipakkasilla.
Lisälämmittimet tunnetaan yleensä suurimpien valmistajiensa, Webaston ja Eberspächerin, nimillä.
Lämmittimien havaittiin tuottavan puolen tunnin esilämmityksen aikana pienhiukkaspäästömäärän, joka vastaa bensiiniautoilla 97 kilometrin ja dieselautoilla 20 kilometrin verran nykyisten päästörajoitusten mukaisia ajopäästöjä.
– Lyhyillä ajomatkoilla ajoneuvon esilämmitys voi siis tuottaa merkittävästi suuremman pienhiukkaspäästön kuin varsinainen ajomatka, erityisesti kun suurin osa autoista päästää ajossa huomattavasti vähemmän hiukkasia kuin rajoitukset sallivat, sanoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Henri Oikarinen.
Esilämmityksessä syntyviä päästöjä verrattiin laskennallisesti siihen, kuinka pitkä ajomatka tuottaisi vastaavan hiukkaspäästön, jos auto päästäisi nykyisen lainsäädännön salliman hiukkasmäärän. Tutkimuksessa mitattiin kolmen bensiini- ja dieselajoneuvon lisälämmittimien tuottamia pienhiukkaspäästöjä puolen tunnin esilämmityksen aikana.
Esilämmitys tapahtui ulkoilmassa talvipakkasilla niin, että se vastasi valmistajan suosittelemaa lämmittimen käyttötilannetta.
Esilämmittimet tuottavat huomattavan osan lämmityksen aikaisista päästöistä käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä. Hiukkasten havaittiin painottuvan pienimpiin nanometriluokan hiukkaskokoihin.
Bensiinilämmittimillä yli puolet syntyvistä hiukkasista oli alle 23 nanometrin kokoalueella, kun taas diesellämmittimillä näitä hiukkasia oli yli 90 prosenttia.
Nykyiset moottoripäästöjen päästörajat koskevat vain yli 23 nanometrin hiukkasia, joten havainto tätä pienempien hiukkasten suuresta määrästä on tutkijoiden mukaan merkittävä. Havainto herättää kysymyksen, pitäisikö myös pienempien hiukkasten lukumäärää rajoittaa.
Yliopistotutkija Panu Karjalainen toteaa, että esilämmittämisestä ei tulisi kuitenkaan luopua, sillä lämmittimillä on ajoneuvojen käyttöikää ja ajomukavuutta parantava vaikutus.
– Esilämmityksen päästöjä voitaisiin alentaa soveltamalla polttoainekäyttöisiin lisälämmittimiin vastaavia päästön vähennysmenetelmiä kuin moottoripäästöille. Lämmittimet voidaan vaihtaa esimerkiksi verkkovirtaa käyttäviin sähkölämmittimiin, Karjalainen sanoo.
Viime vuosina ajoneuvojen moottoripäästöjä on saatu vähennettyä päästöjen jälkikäsittelymenetelmillä, kuten hiukassuodattimilla, katalysaattoreilla sekä moottorien hyötysuhdetta parantamalla. Nykyisistä lisälämmittimistä puuttuu moottoripäästöjä vastaava päästöjen jälkikäsittely.
Lämmittimien tuottamia pienhiukkaspäästöjä ei rajoiteta lainsäädännöllä, ja niiden tutkimus on ollut vähäistä.
Lisälämmitinpäästöjen merkitys korostuu erityisesti tietyissä uusissa ajoneuvomalleissa. Niiden moottorien hyötysuhteet on saatu niin korkeiksi, että ne eivät tuota tarpeeksi lämpöä ajon aikana pakkasolosuhteissa. Tällöin lisälämmitintä tarvitaan myös ajon aikana.
