Päästöt

Auton esilämmitys voi tuottaa enemmän päästöjä kuin varsinainen ajomatka – lisälämmittimet voivat synnyttää pienhiukkasia lähes sadan kilometrin edestä

JORI LIIMATAINEN
Lisälämmittimiä tarvitaan erityisesti tietyissä uusissa automalleissa, sillä niiden moottorit eivät tuota tarpeeksi lämpöä ajon aikana talvipakkasilla.
Lisälämmittimiä tarvitaan erityisesti tietyissä uusissa automalleissa, sillä niiden moottorit eivät tuota tarpeeksi lämpöä ajon aikana talvipakkasilla.

Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon pienhiukkaspäästöjä syntyy henkilöauton esilämmittämisestä polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä talvipakkasilla.

Lisälämmittimet tunnetaan yleensä suurimpien valmistajiensa, Webaston ja Eberspächerin, nimillä.

Lämmittimien havaittiin tuottavan puolen tunnin esilämmityksen aikana pienhiukkaspäästömäärän, joka vastaa bensiiniautoilla 97 kilometrin ja dieselautoilla 20 kilometrin verran nykyisten päästörajoitusten mukaisia ajopäästöjä.

– Lyhyillä ajomatkoilla ajoneuvon esilämmitys voi siis tuottaa merkittävästi suuremman pienhiukkaspäästön kuin varsinainen ajomatka, erityisesti kun suurin osa autoista päästää ajossa huomattavasti vähemmän hiukkasia kuin rajoitukset sallivat, sanoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Henri Oikarinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esilämmityksessä syntyviä päästöjä verrattiin laskennallisesti siihen, kuinka pitkä ajomatka tuottaisi vastaavan hiukkaspäästön, jos auto päästäisi nykyisen lainsäädännön salliman hiukkasmäärän. Tutkimuksessa mitattiin kolmen bensiini- ja dieselajoneuvon lisälämmittimien tuottamia pienhiukkaspäästöjä puolen tunnin esilämmityksen aikana.

Esilämmitys tapahtui ulkoilmassa talvipakkasilla niin, että se vastasi valmistajan suosittelemaa lämmittimen käyttötilannetta.

Esilämmittimet tuottavat huomattavan osan lämmityksen aikaisista päästöistä käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä. Hiukkasten havaittiin painottuvan pienimpiin nanometriluokan hiukkaskokoihin.

Bensiinilämmittimillä yli puolet syntyvistä hiukkasista oli alle 23 nanometrin kokoalueella, kun taas diesellämmittimillä näitä hiukkasia oli yli 90 prosenttia.

Nykyiset moottoripäästöjen päästörajat koskevat vain yli 23 nanometrin hiukkasia, joten havainto tätä pienempien hiukkasten suuresta määrästä on tutkijoiden mukaan merkittävä. Havainto herättää kysymyksen, pitäisikö myös pienempien hiukkasten lukumäärää rajoittaa.

Yliopistotutkija Panu Karjalainen toteaa, että esilämmittämisestä ei tulisi kuitenkaan luopua, sillä lämmittimillä on ajoneuvojen käyttöikää ja ajomukavuutta parantava vaikutus.

– Esilämmityksen päästöjä voitaisiin alentaa soveltamalla polttoainekäyttöisiin lisälämmittimiin vastaavia päästön vähennysmenetelmiä kuin moottoripäästöille. Lämmittimet voidaan vaihtaa esimerkiksi verkkovirtaa käyttäviin sähkölämmittimiin, Karjalainen sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viime vuosina ajoneuvojen moottoripäästöjä on saatu vähennettyä päästöjen jälkikäsittelymenetelmillä, kuten hiukassuodattimilla, katalysaattoreilla sekä moottorien hyötysuhdetta parantamalla. Nykyisistä lisälämmittimistä puuttuu moottoripäästöjä vastaava päästöjen jälkikäsittely.

Lämmittimien tuottamia pienhiukkaspäästöjä ei rajoiteta lainsäädännöllä, ja niiden tutkimus on ollut vähäistä.

Lisälämmitinpäästöjen merkitys korostuu erityisesti tietyissä uusissa ajoneuvomalleissa. Niiden moottorien hyötysuhteet on saatu niin korkeiksi, että ne eivät tuota tarpeeksi lämpöä ajon aikana pakkasolosuhteissa. Tällöin lisälämmitintä tarvitaan myös ajon aikana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
ArvoTasa
Ojasta allikkoon
Niin, hyvin usein nämä hyvää tarkoittavat toimet siitävät ongelman toisaalle ja pahentavat tilannetta, kuten tämäkin lisälämmön tuottaminen ajettaessa polttoainelämmittimien avulla. Euroopassa on vain niin erilaiset sääolosuhteet etteivät EU:n enemmistöpäätökset ole järkeviä.
Asiantuntijan esitys polttoainelämmittimien korvaamisesta sähkölämmittimillä ei ole realistinen ajatellen niitä joilla ei ole omaa parkkipaikkaa laisinkaan. Tätä samaa voi myös miettiä nykyisessä sähköautohypetyksessä kadunvarsiparkkaajien osalta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.