Kuolleet

Turun yliopiston entinen rehtori ja kansleri Keijo Paunio on kuollut

ARI-MATTI RUUSKA
Rehtoriksi Paunio valittiin aikana, jolloin Suomessa lama oli syvimmillään. Paunio jäi eläkkeelle vuonna 2000. Arkistokuva vuodelta 2005.
Rehtoriksi Paunio valittiin aikana, jolloin Suomessa lama oli syvimmillään. Paunio jäi eläkkeelle vuonna 2000. Arkistokuva vuodelta 2005.

Turun yliopiston entinen rehtori ja kansleri Keijo Paunio on kuollut 87-vuotiaana. Paunio teki vaikuttavan uran parodontologian professorina ja yliopiston johtotehtävissä sekä laajemmin tiede- ja yliopistopolitiikassa. Turun yliopisto järjestää suruliputuksen Keijo Paunion muistolle 6.10.2022.

Keijo Paunio syntyi 28.5.1935 Tukholmassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yhteislyseosta vuonna 1955. Paunio valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1963 ja tohtoriksi vuonna 1969 Turun yliopistosta. Paunion perhetausta oli vahvasti yhteiskunnallinen. Hänen isänsä oli päätoimittaja, äitinsä posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööri, ja Paunion kahdesta vanhemmasta veljestä tuli myös professoreja.

Turun yliopistossa Paunio toimi aluksi assistenttina ja apulaisopettajana. Parodontologian professorina hän toimi vuosina 1973–1997. Paunio työskenteli myös muun muassa Michiganin yliopistossa ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa tutkijana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimustyössään Paunio suuntautui lääketieteelliseen kemiaan ja suubiologiaan ja tutki esimerkiksi hammasta ympäröiviä sidekudoksia. Paunion tieteellinen tuotanto sisältää kaikkiaan satoja artikkeleita. Hän vaikutti lukuisissa alansa kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntija- ja luottamustehtävissä.

Paunio suuntautui myös hallintoon ja toimi muun muassa yliopiston vararehtorina vuosina 1978–1981 ja hammaslääketieteen laitoksen laitosjohtajana vuosina 1981–1986. Turun yliopiston rehtoriksi Paunio valittiin vuonna 1993. Rehtorina hän toimi vuosina 1993–1997 ja kanslerina vuosina 1997–2000.

Paunio tunnettiin aktiivisena tiedepoliitikkona sekä tutkimusetiikan asiantuntijana. Hän otti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin lukuisissa puheenvuoroissa, artikkeleissa ja julkaisuissa. Paunio toimi muun muassa Suomen Akatemian hallituksen sekä lääketieteellisen toimikunnan, tieteen keskustoimikunnan ja korkeakouluneuvoston jäsenenä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi kymmenen vuotta vuodesta 1991 alkaen.

Rehtoriksi Paunio valittiin aikana, jolloin Suomessa lama oli syvimmillään. Erityisen raskaaksi Paunio koki hammaslääketieteen peruskoulutuksen lakkauttamisen Turussa, vaikka Turun laitos oli monilla mittareilla alansa edistynein Suomessa. Vuosikymmenen loppua kohden yliopiston ulkopuolinen rahoitus kasvoi ja kansainvälistyminen eteni. Paunion kaudella yhteistyötä lisättiin etenkin Åbo Akademin kanssa. Paunio jäi eläkkeelle vuonna 2000.

Paunion rakkaisiin harrastuksiin kuuluivat musiikki ja kuvataide. Hän kuului 1990-luvulla Turun musiikkijuhlasäätiön hallitukseen ja toimi useissa muissa luottamustehtävissä. Keijo Paunio sai hammaslääkärinä työskennelleen ja Turun yliopistosta väitelleen vaimonsa Päivi Paunion (k. 2019) kanssa kolme lasta, joista yksi menehtyi vauvana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.