Gallup

Edunvalvojat: Meren tila koskettaa yhä enemmän – Kari Häkämies väläyttää jopa keppiä maataloudelle

VILLE-VEIKKO KAAKINEN
Kari Häkämis muistuttaa, että seuraavan hallituksen kokoonpano voi ratkaista sen, millaisen painotuksen Saaristomeri ja Tunnin juna saavat hallituksen toimissa.
Kari Häkämis muistuttaa, että seuraavan hallituksen kokoonpano voi ratkaista sen, millaisen painotuksen Saaristomeri ja Tunnin juna saavat hallituksen toimissa.

TS-Kysely

Saaristomeren suojelun nouseminen kyselyssä selväksi ykköseksi ohi Tunnin junan ei yllätä sen paremmin Varsinais-Suomen maakuntajohtajaa Kari Häkämiestä (kok) kuin Saaristomeren suojelun sel...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (16)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Lokki
Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
"– Jos porkkanakaan ei auta, sitten on käytettävä keppiä ja mentävä säädösten kautta, Häkämies tuumii."

Maanviljelijöiden maahan lyöminen Itämereen tuhansien vuosien aikana kertyneen fosforikuorman pienentämiseksi on kohtuutonta. Häkämies voisi sen sijaan keksiä ratkaisuja Itämeren tilan parantamiseksi....sellaisia, jotka oikeasti toimivat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Niin mikä tuo dekkari-karin keppi sitten olisi ja keneen osuisi? Kyllä maatalous on vahvasti osasyyllinen Saaristomeren rehevöitymiseen, mutta millä kepillä koko Itämeren ravinnekuormitusta saataisiin vähennettyä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Kyllä Saaristomeren rehevöitymiseen on syyllinen Itämeren sisäinen kuormitus, maatalous ei ole edes rikka rokassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Dalit: mutta mikä on syynä sisäiseen kuormitukseen? Siinä jo kertaalleen mereen päätyneet ravinteet (lähinnä fosfori) mobilisoituvat uudelleen. Helpommin lähtee liikkeelle viimeksi tullut osuus, joka puolestaan on pääosin peräisin Itämeren valuma-alueen pelloilta
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Mankala: Sisäiseen kuormitukseen ovat syynä järjettömän suuret hapettomat pohja-alueet joista ravinteet liukenevat pohjasedimentistä veteen. Se että viimeeksi tullut osuus lähtisi helpommin liikkeelle on pelkkää puppua kuten myöskin se että se tulisi Itämeren valuma-alueiden pelloilta. Satojen maatalusalueilta tulevien jokien ravinteet laskevat Perämereen ja Pohjanlahteen eikä Saaristomeren kaltaisia ongelmia ole joten ????
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Dalit puhuu taas asiasta ilman tarvittavia taustatietoja. Itämeren johtavat merentutkijat ja tutkimuslaitokset ovat tässä asiassa oikeassa: sisäisen kuormituksen syynä on Itämeren valuma-alueelta tuleva liika ravinnekuormitus. Pohjanlahdella ja Perämerellä pohjien tila on vielä olennaisesti parempi kuin pääaltaalla ja Saaristomerellä. Siellä ylimäärä fosfori sitoutuu pohjasedimenttiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Mankala taas mankaloi tutkimustuloksilla mitä ei ole olemassakaan, tosiasia on että Itämeren altaan hapettomasta pohjasta liukenee, siis liukenee, pohjasedimentistä ravinneongelmat aiheuttava fosfori, Itämeren valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus on vain rikka rokassa. Entäpä jos Perämeren ja Pohjanlahden tila johtuukin siitä ettei satojen jokien ulkoista kuormitusta ole juuri ollenkaan, mankaloitu väite tarkoittaa sitä että mm. Porin edeustan tulisi olla Kokemäenjoesta johtuen pelkkää levämössöä. Eipä taida olla ???
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Ravinnekuormitus Itämereen on jatkunut voimakkaana kymmeniä vuosia ja pohjasedimenttiin on varastoitunut paljon ravinteita. Sisäinen kuormitus tuo näitä jo aiemmin mereen päätyneitä, pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita takaisin veteen. Itämeren pohjiin sitoutuu keskimäärin enemmän fosforia kuin sieltä vapautuu. Kuitenkin vähähappisina vuosina fosforia voi vapautua enemmän kuin mitä pohjalle laskeutuu ja sitoutuu. Pohjasedimentin kyky sitoa fosforia siis vaihtelee. Tämä kyky riippuu pohjan happitilanteesta. Pohjan happitilanteeseen taas vaikuttavat meren rehevyystaso ja meren sisäiset ominaisuudet, kuten vesimassan taipumus kerrostua. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella sisäiset prosessit vaikuttavat lahden fosforimäärään selvästi enemmän kuin ulkoinen fosforikuorma. Sisäinen kuormitus ei ole ongelma Pohjanlahdella sen pohjien hyvän happitilanteen ansiosta. https://www.ostersjon.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen/Sisainen_kuormitus
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Pohjanlahti on merialueistamme vähäongelmaisin. Pohjanlahden vesitilavuus suhteessa sen valuma-alueen kokoon ja kuormitukseen on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Suomenlahden. – Suomenlahteen päätyy vesitilavuusyksikköä kohti noin 8,5 kertaa enemmän fosforia ja noin 8 kertaa enemmän typpeä kuin Pohjanlahteen. Tämä on tärkeä syy siihen, miksi Pohjanlahti on paremmassa kunnossa. Pohjanlahdelta puuttuvat lisäksi suuret saaristot, mikä parantaa myös rannikon läheisten vesien vaihtuvuutta. Pohjanlahden parempaa tilaa selittää osaltaan sekin, että matalammat Saaristomeri ja Ahvenanmeren eteläpuoliset kynnysalueet estävät Itämeren pääaltaan suolaisen ja ravinnepitoisen syväveden pääsyä merialueelle. Pohjanlahdella veteen ei tästä syystä muodostu suolapitoisuuden harppauskerrosta, ja hapekas pintavesi pääsee säännöllisesti keväisin ja syksyisin uudistamaan pohjan happivaroja. Pohjanlahdella ei esiinnykään Itämeren pääaltaalle ja Suomenlahdelle tyypillisiä happikatoja ja sisäisen kuormituksen kausia. Rannikkoalueidemme merivesi on parhaassa kunnossa Pohjanlahden ulappa-alueella, varsinkin Perämerellä. – Tätä selittävät pienempi suhteellinen kuormitus Pohjanlahdella ja ulappa-alueilla yleensäkin sekä fosfaattifosforin niukkuus vedessä. Pohjanlahdella vedet ovat myös keskimäärin kylmempiä kuin Suomenlahdella ja Saaristomerellä ja jäätalvi on pitkä, mikä hidastaa levien kasvua. Huonolaatuisin merivetemme liplattaa suurten kaupunkien edustoilla ja maatalousvaltaisten alueiden jokien suistoissa, joihin virtaa jokikuormituksen lisäksi jätevedenpuhdistamojen käsiteltyjä jätevesiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Mankala: Kyllä novellit on tiede-finlandian arvoiset, ainakin jos faktat jätetään varmistamatta !!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
Dalit: tässä kirjottamani tekstit sisäisestä kuormituksesta Itämerellä ja sen vähentämistoimenpiteistä perustuvat puhtaisiin faktoihin, jotka Itämeren valtioiden merentutkimuslaitokset ja niidet oikeat tutkijat ja asiantuntijat ovat tutkimuksissaan saaneet selville. Sinun jankutuksesi perustuu omaan mielipiteeseen, joka ei huomioi kaikilta osin näitä tutkimustietoja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Puheet eivät riitä, varsinkaan turhat sellaiset
https://www.ostersjon.fi/fi-FI/Ihminen_ja_Itameri/Merenhoito_ja_suojelu/Kuormituksen_vahentaminen. Rehevöittävälle ravinnekuormitukselle on asetettu selvät vähentämistavoitteet. Itämeren maat ovat sopineet vähentävänsä merta rehevöittäviä fosfori- ja typpipäästöjään. Suomen osalta tavoitteena on pienentää vuotuista fosforikuormitusta 440 tonnia eli seitsemäsosan verran ja typpikuormitusta 6600 tonnia eli kahdestoistaosan verran. Toimenpideohjelmassa esitetään ne keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Aiheesta enemmän: https://tietokayttoon.fi/-/rannikkovesien-ravinteiden-kuormituskatot-ja-kuormituksen-vahentamisen-taakanjako
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mietiskelyä
Kepitys hoitaa Suomessa päästöt
Ehdotettiin jo lihan ja juuston syönnin vähentämistä ilmastosyistä. Viljatuotteiden käytön vähentäminen vähentäisi puolestaan lannoitevalumia mereen. Viimekädessä siis maanviljelijöiden kepittäminen kunnolla, hoitaisi molemmat päästöt. Palattaisiin metsästäjä-keräilijöiksi. Ja ellei alkeellinen elämä kaikille sovi, ei toki nykymaailmassa omavaraisuuteen ruuan suhteen tarvitsekaan pyrkiä. Ravintoa voitaisiin tuoda ulkomailta, vaikka viljaa Ukrainasta, lihaa Argentiinasta, meijerituotteita Venäjältä, tonnikalaa Japanista,hedelmiä Kanarian saarilta etc.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Ainoa keino sisäisen kuormituksen pienentämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen
"Itämeren tilan heikentyminen on yksiselitteisesti seurausta ravinnekuormituksen moninkertaistumisesta, joka johtuu viime vuosisadalla kasvaneiden kaupunkien ja teollisuuden jätevesien johtamisesta mereen sekä kemiallisten lannoitteiden käyttöönotosta maataloudessa. Viime vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttama Itämeren lämpeneminen on vielä pahentanut tilannetta. Omien päästöjemme vähentäminen on ratkaisevassa asemassa lähivesiemme tilan kannalta. Esimerkiksi Saaristomeren sisäsaariston tila riippuu pääasiassa omasta kuormituksestamme. Ulkosaariston tilaan vaikuttaa enemmän Itämeren yleinen rehevyystilanne. Tutkimuksen mukaan maatalouden fosforikuormitus Suomen rannikkovesiin tulee ilmastonmuutoksen lisäämän huuhtouman vaikutuksesta kasvamaan huomattavasti seuraavan 30 vuoden aikana, ellei vesiensuojelutoimia tehosteta. Rannikkovesien tilatavoitteet voidaan saavuttaa vain toteuttamalla myös maatalouden uudet vesiensuojelutoimenpiteet koko laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan lukien. Ainoa realistinen keino sisäisenkin kuormituksen pienentämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Mallilaskelmien mukaan sisäiset ravinnevarastot ja niiden rehevyyttä ylläpitävä vaikutus pienenevät ajan mittaan, kun ulkoisen kuormituksen väheneminen alkaa vaikuttaa." https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009082070.html
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Ainoa keino sisäisen kuormituksen pienentämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen
Viisaita sanoja mutta totuuspohja puuttuu, Syke on jo aikoja sitten todennut että sisäisestä kuormituksesta on jopa turha puhua kun sille ei voida mitään. Itämeren pohjan hapettomat alueet runsastuvat kaiken aikaa ja siihen on syyllinen se että entistä harvemmin happirikkaat suolapulssit tulevat tanskan salmista Itämerelle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ainoa keino sisäisen kuormituksen pienentämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Arviot_ravinnekuormituksen_vaikutuksesta(48934) Suomen ravinnekuormitus vaikuttaa lähinnä omiin rannikkovesiimme. ”FICOS-tarkastelut osoittavat, että Suomen mereen päätyvän ravinnekuormituksen vaikutukset keskittyvät omalle rannikollemme. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomessa toteutetut ravinnekuormituksen vähentämistoimet koituvat suoraan omaksi iloksemme. Lisäksi tuloksista nähdään, että mikäli esimerkiksi kalankasvatuksen tietylle alueelle aiheuttamaa ravinnekuormitusta halutaan kompensoida, tulee kompensaatiomenettely, kuten poistokalastus tai muun kuormituksen pienentäminen, kohdistaa samalle rannikkoalueelle”, Lignell sanoo. Hankkeessa tehtiin Saaristomerelle ennuste siitä, miten erilaiset merenhoidon toimenpiteet vaikuttavat veden tilaan pitkällä tähtäimellä, 30–100 vuoden kuluessa. Jos Itämeren suojelun toimintaohjelma (BSAP) toteutettaisiin koko Itämerellä ja lisäksi Saaristomeren valuma-alueen pelloilta tuleva kuormitus vähennettäisiin pienimpään nykymenetelmillä saavutettavissa olevaan määrään, vesipatsaan rehevöitymistä kuvaava a-klorofyllipitoisuus olisi vuoteen 2050 mennessä vesialueesta riippuen keväällä ja syksyllä 10–30 % pienempi ja kesällä 0–20 % pienempi kuin nykyisiä toimenpiteitä jatkettaessa. Kaikesta huolimatta leväbiomassan väheneminen johtaisi sedimentaation vähenemiseen ja edelleen pohjan happitilanteen paranemiseen ja sisäisen kuormituksen pienenemiseen sekä näin mm. loppukesän fosforirajoitteisten sinileväkukintojen pienenemiseen. Nämä ovat rannikkomme vesiensuojelutoimenpiteiden keskeisiä tavoitteita, ja niiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, innovatiivista politiikkaa ja sen toimeenpanoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.