Talousrikokset

Poliiseina esiintyneet putsasivat ikäihmisten pankkitilejä yli 700 000 euron edestä – poliisi kertoo saaneensa uusia ilmoituksia huijauksista lähiaikoina

JORI LIIMATAINEN
Valepoliiseina ja pankkihenkilöinä esiintyneet rikolliset saivat anastettua ikäihmisten tileiltä yli 700 000 euroa.
Valepoliiseina ja pankkihenkilöinä esiintyneet rikolliset saivat anastettua ikäihmisten tileiltä yli 700 000 euroa.

Helsingin poliisi epäilee useita henkilöitä virkavallan anastuksista, törkeistä petoksista ja törkeiden petosten yrityksistä lokakuun 2021 ja heinäkuu 2022 välillä. Poliisi tutki huhtikuusta 2022 alkaen huomattavan laajaa rikoskokonaisuutta, joka kohdistui kymmeniin pääosin iäkkäisiin naisiin.

Epäillyt käyttivät rikoksissa pitkälti samaa kaavaa. Yleensä he matkustivat Ruotsiin, jossa etsivät ja valitsivat numeropalvelusta etunimensä perusteella iäkkään kuuloisten suomalaisten henkilöiden yhteystietoja.

Epäillyt esiintyivät puhelimessa poliiseina tai pankkihenkilöinä ja saivat haltuunsa uhrien pankkitunnuksia käyttämällä kaikissa tapauksissa samanlaista kaavaa.

Lopulta he siirsivät uhreilta suuria summia rahaa etukäteen hankittujen bulvaanien tileille, jotka olivat luovuttaneet pankkitilinsä rikollisorganisaation haltuun. Pääepäiltyjen rikoskumppanit nostivat anastetut rahat käteisenä eri puolilla Suomea.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Käytännössä heidän epäillään nostaneen asianomistajien eläkesäästöt kokonaan. Osalta vietiin myös luottovaroja. Tekijät pyrkivät selkeästi ja määrätietoisesti kohdistamaan teot juuri iäkkäisiin henkilöihin. Useammassa tapauksessa tekijät onnistuivat siirtämään jopa kymmeniätuhansia euroja ja nostamaan rahat ulos lähes samanaikaisesti useammalta automaatilta. Puheluissa tekijät usein esittivät uhreille, että he ovat juuri estämässä tämän kaltaisia rikoksia, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matias Björklund.

Asianomistajia on yli 60 ympäri Suomen. Esitutkinnan perusteella tapaus koostuu 16 rikosaallosta, jotka kestivät kerrallaan muutaman päivän ajan.

Epäillyt saivat erehdyttämällä siirrettyä uhrien tileiltä yhteensä yli 700 000 euroa. Esitutkinnan aikana poliisi onnistui yhdessä pankkien kanssa pysäyttämään ja palauttamaan yhteensä noin 200 000 euroa.

Petoskokonaisuudessa on viisi pääepäiltyä, jotka ovat edelleen vangittuina. He ovat syntyneet vuosina 1996, 1982, 1984, 1984 ja 1956.

Poliisi otti kiinni ensimmäiset pääepäillyt toukokuussa 2022. Kolme heistä otettiin kiinni henkilöautosta heinäkuussa. Heiltä takavarikoitiin muun muassa matkapuhelin, jolla oli soitettu kolmelle asianomistajalle. Ajoneuvosta löytyi myös yhteystietojen hakemiseen käytetty päätelaite ja rikosvahinkoa vastaava määrä käteistä.

– Pääsimme tekijöiden jäljille omien tutkimustemme avulla. Salaisia pakkokeinoja hyödyntämällä saimme lopulta selville keskeisimmät henkilöt ja pystyimme keskeyttämään pitkään jatkuneen toiminnan. Kyseessä oli löyhä järjestelmä, johon kuului myös väliportaita. Osa epäillyistä hieman vaihteli eri rikosaalloissa, kertoo tutkinnanjohtaja Matias Björklund.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Poliisi epäilee, että pääepäillyt tekivät varsinaiset huijaussoitot ja siirsivät rahat eteenpäin. Muut epäilyt vastasivat rahaliikenteestä Suomessa ja esimerkiksi rikosten tekovälineiden hankkimisesta.

– Epäiltyjen rikollinen toiminta on ollut hyvin järjestelmällistä ja ammattimaista. Rikosten toteuttamisessa on ollut mukana yli sata ihmistä. Vangittuina on ollut yli 20 ihmistä. Tutkinta on vaatinut meiltä paljon aikaa ja kansainvälistä yhteistyötä sekä sitonut useita työntekijöitä, kertoo rikoskomisario Markku Juurikkamäki, joka on kokonaisuuden toinen tutkinnanjohtaja.

Ensimmäisen selvitetyn petosaallon syytteen nostamisen määräpäivä on 12. lokakuuta. Suurin osa tapauksista lähtee syyttäjälle lokakuun alkupuolella. Syytteen noston takaraja on 17. marraskuuta.

Helsingin poliisi kertoo saaneensa syyskuun lopussa ja lokakuun alussa uusia ilmoituksia epäillyistä huijauksista, joiden kohteena on ollut ikäihmisiä. Epäillyt ovat esiintyneet esimerkiksi pankkivirkailijoina ja vakuutustarkastajina. Tämäntyyppisiä rikoksia tapahtuu jatkuvasti.

Iäkkäillä ihmisillä on suurempi riski joutua huijausrikosten kohteeksi kuin nuoremmilla. Rikolliset käyttävät hyväkseen esimerkiksi sairauksia, jotka alentavat toimintakykyä. Netissä huijarit hyödyntävät joidenkin ikäihmisten puutteellisia tietotekniikkataitoja.

Huijarit tekevät rikoksia myös kasvotusten ja postitse. He saattavat esiintyä poliisina tai muuna luotettavan oloisena henkilönä.

Asianomistajalle voidaan kertoa, että hän on voittanut jotakin tai hänelle saatetaan myydä erilaisia tuotteita. Tyypillistä on myös väitetty rahan kerääminen hyvään tarkoitukseen.

FAKTA

Näin neuvot ja tuet läheistäsi, jotta hän ei joutuisi huijauksen tai muun rikoksen kohteeksi

Pidä yhteyttä ja anna vinkkejä huijausten tunnusmerkeistä.

Muistuta, että mitään pankkitunnuksia ei pidä luovuttaa kenellekään.

Kerro, mistä oikean poliisin tunnistaa.

Muistuta, ettei kotiovea tarvitse avata kenellekään tuntemattomalle.

Kerro, että poliisi, muu viranomainen tai pankin henkilökunta ei koskaan kysy kenenkään pankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostitse tai kotiovella.

Ohjeista, mistä apua tarvittaessa löytyy.

Muistuta hätänumerosta 112.

Ole kiinnostunut läheisen asioista ja kysy kuulumisia

Tee rikosilmoitus, jos epäilet rikosta.

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.