Kuolleet

HS: Outi Heiskanen kuollut 85-vuotiaana – vietti viimeiset hetkensä Vehmaalla

ARI-MATTI RUUSKA
Outi Heiskanen kuoli HS:n saamien tietojen mukaan eilen perjantaina kotonaan Vehmaalla, jossa hänet kuvattiin vuonna 2015 Harvest Light -näyttelyn tiedotustilaisuudessa.
Outi Heiskanen kuoli HS:n saamien tietojen mukaan eilen perjantaina kotonaan Vehmaalla, jossa hänet kuvattiin vuonna 2015 Harvest Light -näyttelyn tiedotustilaisuudessa.

Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista nykytaiteilijoista, akateemikko Outi Heiskanen on kuollut. Mikkelissä syntynyt Heiskanen kuoli HS:n Heiskasen lähipiiristä saamien tietojen mukaan eilen perjantaina Vehmaalla 85-vuotiaana.

Heiskasta pidettiin virtuoosimaisena taidegraafikkona, mutta myös sääntöjä kyseenalaistavana ja rikkovana kokeilijana. Heiskanen tunnettiin myös performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijänä.

Hän asui pitkään Helsingissä Taiteilijakoti Lallukassa, mutta rakennuksen jouduttua remonttiin vuonna 2015, hän muutti lapsuusmaisemiinsa Vehmaalle. Heiskanen oli naimisissa vuonna 2018 kuolleen Toivo Heiskasen kanssa, ja heillä on tyttäret Metti ja Karoliina.

Taiteilijuus syttyi Heiskasessa varhain kotona. Näin taiteilija kuvasi vanhempiaan Turun Sanomien haastattelussa vuonna 2014.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Äiti oli lahjakkain ihminen, jonka olen nähnyt. Ei isäkään hullumpi ollut – hän loruili ja luki iltasatuja, Heiskanen kuvaili kulttuurintäyteistä lapsuuttaan.

Lapsuusvuodet toimivat taiteilijan inspiraationa aina viimeisiin vuosiin saakka.

– Olen aina palannut sinne (lapsuuteen), sen tunnelmiin ja muistoihin, Heiskanen kertoi.

Äidin vaatimuksesta Heiskanen myös kouluttautui kuvaamataidon opettajaksi, jonka jälkeen hänen uransa taidegraafikkona otti tuulta alleen.

Heiskanen piti elämänsä aikana satoja näyttelyitä Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Hänet palkittiin uransa aikana lukuisilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla, kuten Pro Finlandialla, Vuoden taiteilijana, Prinssi Eugenin mitalilla, Helsingin yliopiston kunniatohtorina, Suomi-palkinnolla, akateemikkona ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.

Graafikkona Heiskanen tunnettiin pienikokoisista ihmisistä ja taruolentoja kuvaavista metalligrafiikan töistä. Hänen työnsä tulivat tunnetuksi mystisestä satumaailman tunnelmasta. Metalligrafiikan ohella Heiskanen tuotti myös filmejä, valokuvia ja performansseja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.