Toistaiseksi viimeinen raitsikkamatka ajettiin Turussa 1. lokakuuta 1972. Lähestyvän 50-vuotispäivän kunniaksi Turun Sanomat kerää lukijoiden muistoja.
toivottavasti, ainakaan Turun raitsikan kohdalla. Vaikka Arven ryhmä TSn avustuksella yrittää luoda positiivista ilmapiiriä raitiotie hanketta yllä pitääkseen. Raitsikat olivat kylmiä, kolkkoja ja hitaita. Pysähtyessään pysäkille, kaikki takana tuleva liikennekin pysähtyi matkustajien pois jäämiselle ja uusien sisälle tulolle ajaksi. Talvet vaikeita. Eikä tämän päivän Turun talvi kunnossapitokaan pysty hoitamaan tehtäviään, Jos on TALVI. Muutamia kertoja lensin katuun fillarilla pyörän mentyä kiskon uraan, pahimmat kohdat olivat raitsikoiden risteys kohdat. Sateella kiskot tosi liukkaat Tampereella uudet raitiotiet, kesällä sähkölangat roikkuu ja vauhtia pitää hidastaa. Talvisin raitsikat monesti jumissa lumisateen jälkeen. En kaipaa vanhaa raitsikkaa aikaa takaisin, enkä haluaa uusiakaan raitsikoita katuja tukkimaan, hirvittävällä rahan menolla. Laittakaa kerrankin Turun kaupungin perus asiat ensin kuntoon, kuten esim. sote!
Onneksi (?) SOTE on nyt leveämmillä harteilla. Samat virkamiehet puikoissa tosin kuin aina ennenkin. Joten alibudjetointi, juustohöyläys, näköalattomuus ja tulipalojen sammutus jatkuu varmasti kuten ennenkin.
Muistoja laskemattomista matkoistani lapsuuteni ja nuoruuteni ajoilta on paljon. Tuota Viimeistä matkaa en ollut todistamassa. Silti se kosketti läheltä ja siihen on monta syytä.
Isäni, Raitiovaununkuljettaja, ne minulle perinnöksi antoi. Kaikki Linjat, kaikki kadut ja risteykset ja kiljuvat kaarteet ja kääntöpaikat. Ritisevä vauhtikahva ja suhiseva paineilmajarru ja liukkaat tasaiset teräspyörät. Torimatkat ja koulumatkat Turun Lyseoon. Monet kuljettajien ja rahastajien kasvot tulivat tutuiksi, osa jopa läheisiksi. Nimiäkin muistan. Ja liikennetarkastaja oikein läheiseksi.
Yhtä asiaa en muista? Oliko isälläni ajokortti kaupunkiliikenteessä raskaimman ja kiskoilla ohjausmahdollisuutta ja kunnollisia jarruja vailla olevan pitkän yhdistelmän kuljettamiseen? Oliko kellään? Jotkut nuoremmat kuljettajat kuitenkin siirtyivät Nokipötköjä (Keltainen Vaara) kuljettamaan. Luulen että joutuivat suorittamaan jonkunlaisen ajokortin.
Teen nyt tunnustuksen 70 vuoden takaa! Muiston Isolla Iillä. Ajoin pikkupoikana raitiovaunua Puistokadun ja Linnankadun risteyksestä vaunuhalliin Amiraalistonkadulle. Yöaikana ja märkiä puista pudonneita lehtiä kiskoilla. Rautainen pyörä luisti kuin suksi! Isäni varjeluksessa tämän koeajoin sain tehdä. Synti se kaiketi meille molemmille oli?
Ohoh, nyt rahastaja kurkottaa kilinkellon lankaa yläpuolellaan ja " käytävällä eteenpäin olkaa hyvä!" Anteeksi kun unohduin muistoihini ja aiheutin tukoksen.
