Junaliikenne

Paikallisjunalle löytyisi käyttäjiä varsinaissuomalaisista – yksityisautoilulle kaivataan toimivia vaihtoehtoja ja Uudenkaupungin suunta kiinnosti eniten

MARTTIINA SAIRANEN
Paikallisjunat voisivat kulkea Turusta Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle. Kuvituskuva.
Paikallisjunat voisivat kulkea Turusta Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle. Kuvituskuva.

Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat kyselyn paikallisjunaliikenteen toivotusta palvelutasosta ja asukkaiden asenteista paikallisjunaliikennettä kohtaan. Vastauksia saatiin yhteensä 6 062 kappaletta, jokaisesta radanvarsikunnasta. Suunniteltu paikallisjunaliikenneverkko kattaa kolme ratasuuntaa Turusta. Rata kulkisi Loimaan kautta Toijalaan, Saloon sekä Uuteenkaupunkiin ja lisäksi Naantaliin

Suhtautuminen paikallisjunaan on kyselyn perusteella myönteistä. Noin 90 prosenttia vastaajista pitää todennäköisenä, että käyttäisi paikallisjunaa Varsinais-Suomessa.

Turun jälkeen eniten vastauksia kyselyyn tuli Paimiosta, Loimaalta ja Kaarinasta. Asukasmäärään suhteutettuna taas eniten vastauksia saatiin Aurasta. Vastausaktiivisuus ilahduttaa Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksosta.

– On hienoa, että paikallisjunaliikenne on herättänyt paljon kiinnostusta. Kuntalaisten näkemyksiä on tärkeää kuulla jo suunnitteluvaiheessa, jotta junaliikenteestä voidaan kehittää aidosti houkuttelevaa myös hieman kauempana asemasta asuville. Kysely nostaa esille, miten suuria mahdollisuuksia paikallisjunaliikenteessä on koko Loimaan seudulle. Se linkittäisi meidät tulevaisuudessa yhä vahvemmaksi osaksi kehittyvää Turku–Tampere–Helsinki-kasvukolmiota, toteaa Laaksonen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erityisen aktiivisesti kyselyyn vastattiin kunnista, joiden läpi henkilöjunat eivät tällä hetkellä kulje lainkaan tai joiden asemalla ne eivät pysähdy. Paikallisjunan käytöstä kiinnostuneita vastaajia oli radanvarsikuntien lisäksi muistakin Varsinais-Suomen kunnista. Paikallisjunahanke nähdään pääosin positiivisena alueen vetovoimaisuuden lisääjänä ja työmatkustamisen tehostajana myös laajemmin maakunnassa, kerrotaan Valonian tiedotteessa.

Kyselyssä selvitettiin, mitä ratasuuntia ja asemia vastaajat todennäköisesti käyttäisivät.

Eniten kiinnostusta herätti Uudenkaupungin suunta, mutta kaikki kolme ratasuuntaa saivat suhteellisen tasaisesti mainintoja vastaajien keskuudessa. Asemapaikoista rataosuuksien pääteasemat nousivat odotetusti kärkeen. Väliasemista korostuivat erityisesti Paimio, Aura sekä Kyrö ja Raision Nuorikkala, vaikka yleisesti ottaen vähiten mainintoja saivat asemat, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä isompia asemapaikkoja.

Mielikuvissa paikallisjunaa pidettiin miellyttävänä ja nykyaikaisena liikennemuotona. Selkeät kärkisyyt paikallisjunan houkuttelevuudelle olivat vastaajien mielestä matkustamisen helppous ja nopea yhteys. Junan ja aseman peruspalvelut, kuten reaaliaikainen aikataulunäyttö ja lippuautomaatti asemalaiturilla nousivat vastauksissa kaikkein tärkeimmiksi. Lyhyillä matkoilla ei nähty tarvetta hyvin varustelluille työskentelytiloille.

Turvallinen pyöräpysäköintimahdollisuus nousi kolmanneksi tärkeimmäksi palveluksi, jota toivottiin laajasti eri kulkutapoja käyttävien vastaajien keskuudessa.

Avoimista vastauksista ilmeni, että moni olisi valmis vähentämään talouden autojen määrää, jos työmatkaliikkuminen onnistuisi jouhevasti paikallisjunalla. Tämä lisäisi pyörällä liikkumista kotoa asemalle sekä kohdeasemalta työn ja palvelujen pariin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Paikallisjunaliikenteen pavelutaso ja asukkaiden asenteet -kysely

Kysely toteutettiin 14.–30.kesäkuuta.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Valonian sivuilla.

Varsinais-Suomen liitossa edistetään paikallisjunaliikennettä monenlaisin toimenpitein osana nelivuotista EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamaa Scale-Up-hanketta, jonka puitteissa myös kysely toteutettiin.

Kyselyllä kerättiin asukkaiden toiveita kokeiluihin, ja ehdotuksia kertyi 1259 kappaletta. Eniten suosiota valmiista vaihtoehdoista saivat kaupunkipyörät, mutta avoimissa vastauksissa nousi esiin erityisesti jatkoyhteyksien tarve sekä turvalliset säilytystilat esimerkiksi sähköpyörille ja skoottereille.

Toukokuussa 2022 käynnistettiin myös selvitys Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen organisoitumisen ja kustannusten jakamisen vaihtoehdoista, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Timo Viljanen
Yhteenveto
Paimio, Aura, Kyrö ja Nuorikkala, kaikissa rata lähellä ja myös asutusta ympärillä; näissä on edes teoriassa potentiaalia. Reitteinä siis Paimio - Raisio ja Turku - Loimaa voisivat olla ruuhka-aikana jopa lähes kannattavia reittejä. Kaikissa muissa ongelmana on radan etäisyys asutuksesta tai olematon asukasmäärä.

Tässä pitää nyt erityisesti muistaa, että tämä ei ole mikään riippumaton otos kansalaisista ja siis yleisty koko väestöön. Käytännössä kaikki junamatkustamisesta kiinnostuneet ovat osallistuneet kyselyyn ja muusta väestöstä matkustajia ei juurikaan löydy!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Yhteenveto
Kyllähän Uudenkaupungin ja Helsinginkin suunnat ovat radan varsiltaan asuttuja. Näillä sähkön hinnoilla taitavat dieselit olla paras ratkaisu?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Yhteenveto
Joo nyt kaikki käyttämään dieseliä, kun se on niin halpaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Yhteenveto
Varmastikin kyselyyn vastasivat erityisesti junavaihtoehdosta kiinnostuneet ja vain harvat muut. Ei silti taida pitää paikkansa, ettei kiinnostuneita muusta väestöstä juurikaan löytyisi. Varmasti löytyy myös kyselyyn vastaamattomista, paljonkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.