Koronapandemia

Turkulainen tutkimus osoittaa miten koronapandemia heikensi nuorten mielenterveyttä: "Syytä varautua mahdolliseen hoitovelkaan"

TIMO JAKONEN
– Etenkin digitaaliset ja muut etähoidot ovat osoittaneet joustavuutensa koronapandemian aikana ja niitä tulisi kehittää edelleen kriisinkestävyyden varmistamiseksi, toteaa Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.
– Etenkin digitaaliset ja muut etähoidot ovat osoittaneet joustavuutensa koronapandemian aikana ja niitä tulisi kehittää edelleen kriisinkestävyyden varmistamiseksi, toteaa Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen katsaus osoittaa, että nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät koronapandemian aikana. Kyseessä on ensimmäinen katsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.

– Oireilun lisääntymistä voivat selittää sekä rajoitukset että koronasairastuvuuteen kytköksissä olevat tekijät, kuten sairastumisen pelko ja perheen ongelmat yhdessä ja erikseen, toteaa lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.

Souranderin mukaan tutkimusta tarvitaan pandemian pitkäaikaisvaikutusten sekä pandemiaan liittyvien riski- ja suojaavien tekijöiden arvioimiseksi.

– Aiempi katsauksemme osoitti, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö notkahti yli neljänneksellä pandemian alussa. Kun löydös yhdistetään tuloksiin ongelmien lisääntymisestä, on syytä varautua mahdolliseen hoitovelkaan, Sourander pohtii.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Souranderin mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kriisinkestävyyttä olisi mahdollista ja kannattavaa vahvistaa, sillä pandemioiden lisäksi muut ulkoiset uhat, kuten sodat ja ympäristöuhat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin.

Kirjallisuuskatsaus käsitti 21 vertaisarvioitua tutkimusta, joissa verrattiin pandemiaa edeltävää ja pandemian aikaista aineistoa 11 maasta. Aineistot sisälsivät 96 000 iältään 3–24-vuotiaan lapsen tai nuoren tiedot.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivaa, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.