Perusasiat kuntoon. Kahden sanan henkinen päiväkäsky, jonka Juhani Kaskeala antoi itselleen aloittaessaan vuonna 2001 puolustusvoimien komentajana.
Hän oli huolissaan, ettei järjestelmä, jonka läpi kulkee vuosittain 50 000 varusmiestä ja reserviläistä, näyttänyt uskovan riittävästi itseensä. Varusteet olivat usein ikivanhoja, koulutus oli välillä aikansa elänyttä ja monet kasarmeista olivat homeisia.
Säästäväisen
ihmisen filosofia
– Meillä on ollut säästäväisen ihmisen filosofia. Ensin kaikki vanha käytetään pois, sitten vasta ruvetaan jakamaan uutta. Vähän kuin Mäkilä valitti Tuntemattomassa sotilaassa, että parhaita viedään. Reservin kertausharjoituksiin tuleville miehille annettiin 50 vuotta vanhoja varusteita ja uusi tavara, jota koko ajan ostettiin, meni hyllyyn odottamaan sotaa, jota ei koskaan toivottavasti tule, amiraali Kaskeala muistelee tilannetta 1990-luvulla.
Uusi komentaja otti johtotähdekseen, että puolustuksen tulee olla uskottavaa ulospäin mutta myös sisäänpäin.
– Tähän kuuluu, että meillä on viimeisen päälle vermeet, hyvät ajoneuvot, palvelusturvallisuus on maksimoitu ja soturit ovat ylpeitä omasta varustuksestaan koulutuslaitteita ja harjoitusvälineitä myöten.
Nyt käytetty, mutta edelleen käyttökelpoinen materiaali pannaan varastoon.
Aliupseerit
takaisin
Toinen suuri uudistus Kaskealan kaudella on ollut aliupseeriston paluu. Armeijakin tarvitsee mestareita maistereiden lisäksi, Kaskeala korostaa.
– 1970-luvun yltiöpäinen demokratisoitumisprosessi hylkäsi aliupseerit.
Nämä muutokset ovat osia paletista, jolla on turvattu Suomen puolustuskyky, mutta joka samalla vakauttaa myös ympäristöä.
– Suomi ei ole epävarma kortti. Siitä on saanut kansainvälisen tunnustuksen niin Moskovasta, Washingtonista kuin Brysselistäkin, Kaskeala sanoo.
Hän antaa puolestaan tunnustuksen poliitikoille, jotka ovat nostaneet Suomen puolustusmäärärahoja enemmän kuin monessa muussa maassa. Kun hän aloitti komentajana, Ruotsin puolustusmäärärahat olivat kolminkertaiset Suomeen verrattuna. Nyt ne ovat 1,3-kertaiset.
Palkka-armeijaan
ei Suomessa varaa
Heinäkuun lopussa tehtävänsä jättävää komentajaa huolestuttaa tällä hetkellä yleisen asevelvollisuuden kyseenalaistaminen.
Nykyisen järjestelmän kriitikoiden etulinjassa marssivat muun muassa kansanedustajat Tanja Karpela (kesk) sekä vihreiden Johanna Sumuvuori ja Pekka Haavisto.
Ruotsissa siirrytään palkka-armeijaan vuonna 2014.
Amiraali Kaskeala pohtii, onko suomalaisilla heikko itsetunto, kun omaa osaamista vähätellään. Hänen mukaansa Suomen armeija pärjää erittäin hyvin vertailuissa palkka-armeijoihin.
Järjestelmä on lisäksi edullisempi.
Armeijan palkkarahat eivät Kaskealan mukaan riittäisi niin koulutettujen asiantuntijoiden värväämiseen, mitä nykyisellä reserviläisiin pohjautuvalla järjestelmällä saadaan.
– Meille vertailukelpoisissa maissa voidaan vain unelmoida näin kovasta ammattitaidosta ja osaamisesta, joka on sotaväen käytettävissä, Kaskeala sanoo.
Hän ei edes tulevaisuudessa pidä mahdollisena, että Suomessa siirryttäisiin palkka-armeijaan.
– Siihen ei ole varaa. Jos halutaan säilyttää laatu, silloin satsataan asevelvollisuuteen. Puolustusvoimien ammattimaistaminen lähtee entistä paremmasta reserviläisten siviilitaitojen hyödyntämisestä, Kaskeala korostaa.
