Väkivalta

Lähisuhdeväkivalta on yleistä ja sukupuolittunutta, josta koituu noin 150 miljoonan euron vuosikustannukset

LASSI PUHTIMÄKI
Tutkimuksen mukaan lailla tulee säätää lähisuhdeväkivaltatyön rakenteiden ja palveluiden järjestämisestä kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä väkivaltatyön opetusta ja tietoutta lähisuhdeväkivaltailmiöstä tulee sisällyttää kaikkien sosiaali-, terveydenhuollon- ja oikeudellisten alojen peruskoulutuksiin. Kuvituskuva.
Tutkimuksen mukaan lailla tulee säätää lähisuhdeväkivaltatyön rakenteiden ja palveluiden järjestämisestä kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä väkivaltatyön opetusta ja tietoutta lähisuhdeväkivaltailmiöstä tulee sisällyttää kaikkien sosiaali-, terveydenhuollon- ja oikeudellisten alojen peruskoulutuksiin. Kuvituskuva.

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan mukaan lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista kustannuksista pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.

Lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista kustannuksista tehdyn tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että 16–74-vuotiaista suomalaisista 75 prosenttia on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään.

– Todellisuudessa pelkästään terveydenhuollon lisäkustannukset ovat suuremmat, kuin mitä tutkimuksessa tuli esille, kun huomioidaan myös muut väkivallan muodot ja miesten kokema parisuhdeväkivalta. Luku ei myöskään huomioi kaikkia väkivallan aiheuttamia pitkäkestoisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin, kertoo tiedotteessa tutkijatohtori Heli Siltala, Jyväskylän yliopistosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Parisuhdeväkivalta oli tulosten mukaan yleistä ja sukupuolittunutta. Naisista 48 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia olivat kokeneet parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Viimeisen vuoden aikana naisista 5 prosenttia ja miehistä 3,9 prosenttia. Naiset olivat kokeneet enemmän etenkin fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä vainoa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös terveydenhuollon, turvakotien ja poliisin asiakasrekistereissä oli selvästi enemmän lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia kuin miehiä vuosina 2015–2020. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneista naisia oli 74 prosenttia erikoissairaanhoidon, 69 prosenttia perusterveydenhuollon, 93 prosenttia turvakotien ja 78 prosenttia poliisin asiakasrekistereissä.

Nuorista 16–17-vuotiaista parisuhteessa olleista tytöistä 45 prosenttia oli kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta. Lisäksi tutkimuksessa tuli esille, että lapsuusaikana koettu väkivalta oli yleistä.

Kuuden vuoden seuranta-aikana parisuhdeväkivallasta aiheutui sosiaalipalveluille 60–90 prosenttia ja oikeuspalveluille 70 prosentin lisäkustannukset vuosittain verrattuna ei parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyi puolestaan 50 prosenttia korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.

Tutkimus ehdottaa, että lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja puuttumisen järjestäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla on varmistettava ottamalla käyttöön toimiviksi todettuja työtapoja ja palvelukokonaisuuksia. Toimiviksi todettuja työtapoja ovat puheeksi ottaminen ja kartoittaminen sekä riskiarviointi, turvasuunnitelmien tekeminen. Ensivaiheen auttaminen ja palveluihin ohjaaminen tulee sisällyttää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä, tiedotteessa todetaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.