Päästöt

LSJH: Lounais-Suomessa kasvihuonepäästöt vähentyneet jätehuollossa kahdessa vuodessa viidellä prosentilla

TIMO HARJU
LSJH:n järjestämässä polttokelpoisen jätteen keräyksessä on siirrytty fossiilisen dieselin lisäksi uusiutuvan dieselin ja biokaasun käyttöön. Kaikkiaan jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöissä on kahdessa vuodessa saavutettu 17 prosentin lasku. Arkistokuva.
LSJH:n järjestämässä polttokelpoisen jätteen keräyksessä on siirrytty fossiilisen dieselin lisäksi uusiutuvan dieselin ja biokaasun käyttöön. Kaikkiaan jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöissä on kahdessa vuodessa saavutettu 17 prosentin lasku. Arkistokuva.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on selvittänyt omasta toiminnastaan, asumisesta ja kuntien palvelutuotannosta syntyvien jätteiden keräyksestä ja käsittelystä muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää vuosina 2019 ja 2021. Yhtiön toiminta-alueella syntyneiden päästöjen määrä on kahdessa vuodessa pienentynyt viidellä prosentilla. Yhtiö on asettanut tavoitteeksi päästöjen pienentämisen yhteensä 22 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

LSJH vastaa jätehuollosta 18 lounaissuomalaisessa kunnassa ja selvityksen mukaan viime vuonna päästöjä muodostui 92 357 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä vastaa noin 9000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Vertailu osoittaa, että eniten päästöjä kertyi kaatopaikoilta, 43 prosenttia ja 35 prosenttia polttokelpoisen jätteen käsittelystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Päästöhyvityksiä LSJH ja toiminta-alueen asukkaat saavuttivat jätehuollossa 68 666 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, joten nettohiilijalanjäljeksi muodostui 23 692 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku vastaa noin 2300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Tärkein päästöhyvityksen lähde olivat polttokelpoisesta jätteestä tuotetut sähkö ja lämpö, kerrotaan LSJH:sta

– Hiilijalanjäljen kevenemistä ovat edistäneet eniten polttokelpoiselle jätteelle toteutettu paikallinen käsittelyratkaisu, Lounavoima Oy:n Korvenmäen ekovoimalaitos, sekä siten saavutettu päästöjen väheneminen siirtokuljetuksissa. Myös pienentyneellä jätemäärällä on ollut myönteinen vaikutus, kertoo erityisasiantuntija Elina Wikström LSJH:sta tiedotteessa.

Ilmastollisesti merkitystä on myös käytöstä poistettujen kaatopaikka-alueiden sulkemisella.

– Niihin menneinä vuosikymmeninä sijoitetut jätteet muodostavat kaatopaikkakaasua, joka on suurelta osin ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää metaania. Tiiviillä pintarakenteilla ja kaasunkeräysjärjestelmillä voidaan hillitä kaatopaikkakaasun kulkeutumista ilmakehään ja tehostaa sen talteenottoa, Wikström sanoo.

Lue myös: Turun Topinojalla alkaa hajuhaittojen vähentämiseen tähtäävät hajuhaittoja aiheuttavat rakennustyöt

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​