Valokuva

Suomalaiset sotabotanistit valokuvasivat Itä-Karjalaa – harvinaiset värikuvat löytyivät Turun yliopiston pölyisistä arkistoista

LAURI E. KARI
Lauri E. Karin väridiakuva Soutjärven kylästä elokuussa 1943.
Lauri E. Karin väridiakuva Soutjärven kylästä elokuussa 1943.

Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista löytyi tänä vuonna jatkosodan aikaisia värikuvia Itä-Karjalasta, kun työntekijät kävivät aineistoja läpi museon satavuotisjuhlien valmistelun yhteydessä.

Opetusministeriö perusti jatkosodan 1941–1944 aikana Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan, jonka tarkoituksena oli edistää miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Nyt löydetyt kuvat ovat näiden tutkimusten yhteydessä otettuja. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma.

Kasvitieteellä oli merkittävä rooli sota-ajan Itä-Karjalaan kohdistuneessa tutkimuksessa, sillä kasvitiede oli 1900-luvun alussa yhteiskunnan ylempien piirien keskuudessa suosittu harrastus.

Näin ollen Suomen akateemisissa, poliittisissa ja sotilaallisissa johtotehtävissä oli sotavuosina paljon kasvitieteestä innostuneita. Itä-Karjalan toimikuntaa johti Kaarlo Linkola, jota on pidetty yhtenä aikansa merkittävimmistä suomalaisista kasvitieteilijöistä eli botanisteista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Talvisodan aikainen pääministeri A. K. Cajander oli botanisti, kuten myös Karjalankannaksen ratkaisevien puolustustaistelujen komentaja, kenraaliluutnantti Lennart Oesch, kertoo Turun yliopiston kasvimuseon amanuenssi Samuli Lehtonen tiedotteessa.

Niin sanotuiksi sotabotanisteiksi Itä-Karjalaan lähtivät Turun yliopistosta muiden muassa dosentti Lauri E. Kari ja kasvitieteen professori Harry Waris. Kasvitieteen lisäksi molemmat olivat innostuneita myös valokuvaamisesta, ja Kari oli yksi suomalaisen kinokoon värifilmille kuvauksen pioneereja.

– Karia voidaan pitää varhaisena värikinofilmiä käyttäneenä luontokuvaajana, vaikka muilla tekniikoilla värivalokuvia oli Suomessa otettu jo ennen häntä, sanoo värivalokuvauksen historiaa tutkinut Turun yliopiston taidehistorian yliopisto-opettaja Johanna Frigård.

Sodan lopputulos johti siihen, että Itä-Karjalan tieteelliset tutkimukset pitkälti unohtuivat. Myös Karin ja Wariksen Itä-Karjalassa ottamat diakuvat jäivät pölyttymään Turun yliopiston kasvitieteen laitoksen kaappeihin.

Museonhoitaja Seppo Huhtinen kertoo pelastaneensa kuvalaatikot 1990-luvulla, kun entisen kasvitieteen laitoksen remontin yhteydessä tavaraa heitettiin pois. Kuvat päätyivät turvaan kasvimuseoon, mutta unohtuivat taas vuosikymmeniksi, kunnes ne viimein tänä vuonna näkivät päivänvalon.

Vanhimmat kasvimuseolla tallessa olevat Karin väridiakuvat ovat vuodelta 1938. Kuvakokoelmasta löytyy 1930–50-luvuilla otettuja värikuvia niin Turun ympäristöstä ja Ahvenanmaalta kuin Kilpisjärveltä ja Kuusamostakin.

Itä-Karjalan kuvia on yli 120, tosin niistä Wariksen kesällä 1942 ottamat kuvat ovat mustavalkoisia. Seuraavana kesänä molemmat kuvasivat Itä-Karjalan kasveja, maisemia ja kylänraitteja värifilmille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osa kokoelman kuvista on nyt skannattu kasvimuseon satavuotista historiaa juhlistavaa näyttelyä varten. Näyttely on esillä Turun kaupungin pääkirjastossa elokuun 28. päivään asti sekä virtuaalisesti kasvimuseon internetsivuilla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.