Topinoja

Turun Topinojalla alkaa hajuhaittojen vähentämiseen tähtäävät hajuhaittoja aiheuttavat rakennustyöt

JUKKA VASO
Topinojan jätekeskuksessa suljetaan ja maisemoidaan osa vanhasta kaatopaikasta tiiviin pintarakenteen alle. Eristerakenteilla estetään sadevesien pääsy jatkossa jätetäyttöön ja samalla tehostetaan kaatopaikkakaasun talteenottoa. Kuvassa Topinojan biojätehalli, jonka ympärillä parveilee runsaasti lokkeja.
Topinojan jätekeskuksessa suljetaan ja maisemoidaan osa vanhasta kaatopaikasta tiiviin pintarakenteen alle. Eristerakenteilla estetään sadevesien pääsy jatkossa jätetäyttöön ja samalla tehostetaan kaatopaikkakaasun talteenottoa. Kuvassa Topinojan biojätehalli, jonka ympärillä parveilee runsaasti lokkeja.

Topinojan jätekeskuksessa aloitetaan tänään tiistaina pintarakenneurakka, joka sulkee 1,7 hehtaaria käytöstä poistettua kaatopaikkaa vesi- ja kaasutiiviin pintarakenteen alle. Eristerakenteilla estetään sadevesien pääsy jatkossa jätetäyttöön ja samalla tehostetaan kaatopaikkakaasun talteenottoa. Järjestelmän rakentamisesta voi aiheutua hetkellisiä hajuhaittoja lähialueelle tulevana syksynä. Osana urakkaa vanhalle kaatopaikka-alueelle rakennetaan kaasunkeräyskaivoja sekä asennetaan kaasunkeräysputkisto. Urakan odotetaan valmistuvan kesäkuun 2023 loppuun mennessä. Rakennustöillä ei ole vaikutusta jätekeskuksessa tai lajitteluasemalla asiointiin.

Topinojan jätekeskuksessa suljetaan ja maisemoidaan osa vanhasta kaatopaikasta tiiviin pintarakenteen alle. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tuotantojohtaja Jyri Metsänranta kertoo, että kyseessä on monikerroksinen rakenne, joka tehdään kaatopaikan pintaan hyödyntäen tiivisrakennetta, maa-aineksia ja savea, jotta paketti pysyy kasassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tiiviin eristekerroksen likaisella puolella eli kaatopaikan puolella on kaasukeräilykerros, missä syntynyt kaasu kerätään. Tiiviin kerroksen puhtaalla puolella on taasen vettä johtava kerros, mistä puhtaat sadevedet kerätään kaatopaikan pinnalta talteen. Lisäksi kuivatuskerroksen yläpuolella on pintakerros, mihin levitetään puhtaita maa-aineksia. Siinä on myös kasvukerros, johon istutetaan kasveja, Metsäranta kertoo.

Käytöstä poistettujen kaatopaikka-alueiden sulkeminen on myös osa LSJH:n ilmastotavoitteita. Toistakymmentä vuotta sitten Topinojalla lopetettiin varsinainen kaatopaikkatoiminta ja kaikki LSJH:n kaatopaikkatoiminta on keskitetty Salon Korvenmäkeen. Topinojan kaatopaikka-alueesta yli 13 hehtaaria on jo suljettu lopullisesti. Alueella tehdään vaiheittain tiiviitä pintarakenteita ja niitä pistetään lopullisesti kiinni.

– Menee vielä monta vuotta ennen kuin saamme kaikki pinta-alat suljettua. Lopullista päätöstä siitä, mitä jätetäytön päälle toteutetaan ei ole. Muualla Suomessa alueita on käytetty virkistyskäyttöön, kuten luontopoluiksi tai frisbeegolf-radoiksi.

Yhä edelleen Topinojalle tulee ajoittain yhteydenottoja hajuhaitoista. Tämä riippuu Metsärannan mukaan erittäin paljon vallitsevista sääolosuhteista. Pintarakennetyön aikana kaivinkoneilla kaivetaan ja muokataan pintaa, niin hajuhaittoja varmasti aiheutuu enemmän juuri kaatopaikkaa muokatessa.

– Vaikka kaatopaikkakaasu on pääsääntöisesti hiilidioksidia ja metaania, niin joukossa on myös haisevia rikkiyhdisteitä, mikä hajuhaittoja aiheuttaa.

Vuonna 2021 loppusijoitukseen, eli kaatopaikan penkkaan päätyi vain 1,3 prosenttia kaikesta vastaanotetusta jätteestä. LSJH:n alueella syntyneestä yhdyskuntajätteestä kierrätettiin energiana 54,1 prosenttia ja materiaalina 44,6 prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lue myös:Topinojan biokaasulaitoksen löyhkä vähentynyt, mutta paikalliset eivät luota näin olevan ikuisesti

Topinojalla pengotaan jälleen kotitalouksien roskapusseja

Gasum ja Topinoja Turun hajulähteitä – Ely on pyytänyt selvityksiä Gasumin biokaasulaitokselta

Topinojan ympäristössä havaittu hajuhaittoja – kiertotalousjohtaja: "Siellä on kaikki kunnossa hajukaasukäsittelyn suhteen"

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.