Luonnonsuojelu

Paraisilla Sundholmin saaressa raivataan uhanalaisille lajeille uutta elintilaa talkoovoimin

MEELIS LINNAMÄGI
Sundholm on taaempana näkyvä suurempi saari.
Sundholm on taaempana näkyvä suurempi saari.

Sundholmin saarella Paraisilla on parhaillaan käynnissä kahdeksanpäiväinen WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalvelujen järjestämä talkooleiri, jossa parikymmentä vapaaehtoista raivaa puustoa, niittää niittyjä, haravoi niittojätettä sekä rakentaa aitaa.

Saari on menneinä vuosikymmeninä ollut laidun- ja viljelymaata, joka on sittemmin kasvanut umpeen ja laitumille on jopa istutettu kuusia.

– Ennallistamme nyt talkoovoimin näitä saaristolle tyypillisiä, perinteisen karjatalouden muokkaamia niittyjä ja hakamaita takaisin entiseen tilaansa saaren eteläosissa. Metsähallitus on aiemmin kesällä kaatanut täällä kuusikkoa, joten talkoissa siistimme näitä alueita, raivaamme lisää umpeenkasvaneita alueita sekä kunnostamme niittyjä. Lisäksi rakennamme aitoja laiduneläimille, kertoo leirin vetäjänä toimiva Bernt Nordman WWF:n tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Talkoiden jälkeen laitumille on tarkoitus tuoda lehmiä, jotka ruokailemalla estävät laidunmaita kasvamasta uudelleen umpeen.

– Sundholmin saari on kooltaan suuri, yli 50 hehtaaria, ja siitä vähän yli 30 hehtaaria on Metsähallituksen hallinnassa olevaa luonnonsuojelualuetta. Tarkoitus on, että luonnonsuojelualueesta tulee lähes kokonaisuudessaan laidunaluetta, sanoo Metsähallituksen Luontopalveluiden suunnittelija Päivi Leikas tiedotteessa.

Saaressa on niittyjen ja hakamaiden lisäksi metsää sekä harvinaisia kasvilajeja. Näitä ovat muun muassa äärimmäisen uhanalainen tylppöorapihlaja, erittäin uhanalainen suippuorapihlaja sekä vaarantunut metsäomenapuu.

– Näitä lajeja kasvaa saaressa hyväkokoisina, varttuneina yksilöinä sekä taimina. Niiden elinkyky paranee, kun poistamme niiden läheltä liiaksi varjostavat puut, Leikas sanoo.

Sundholmin talkoot toteutetaan osana Metsähallituksen vetämää Rannikko-LIFE-hanketta. Hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita Perämereltä Hangon saaristoon sekä Viron pohjoisrannikolla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.