Turun yliopisto

Väitös: Kaksikielinen havaitsee kieltä eri tavalla kuin vieraan kielen opiskelija – voi prosessoida puhetta jopa hitaammin

MARTTIINA SAIRANEN
Yksikieliset nuoret aikuiset voivat oppia havaitsemaan vierasta kieltä samalla tasolla kuin edistyneet kielen opiskelijat.
Yksikieliset nuoret aikuiset voivat oppia havaitsemaan vierasta kieltä samalla tasolla kuin edistyneet kielen opiskelijat.

Syntymästään asti kaksikielisten yksi yhtenäinen äännejärjestelmä hidastaa puheen tiedostamatonta "esitietoista prosessointia", selviää uudesta Turun yliopiston tutkimuksesta. Ihmisen äännejärjestelmä koostuu äänteistä ja niiden välisistä suhteista, eli ikään kuin erilaisista kielen "rakennepalasista".

– Edistyneiden vieraan kielen opiskelijoiden erilliset äännejärjestelmät taas toimivat toisistaan riippumatta ja vieraan kielen kontekstissa voidaan jättää jopa äidinkieli täysin huomiotta. Tämä nopeuttaa prosessointia, kertoo väitöskirjatutkija ja filosofian maisteri Henna Tamminen Turun yliopiston tiedotteessa.

Kielten opiskelijoilla näyttäisi olevan erilliset äännejärjestelmät äidinkielelle ja vieraalla kielelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksikieliset nuoret aikuiset voivat myös oppia havaitsemaan vierasta kieltä samalla tasolla kuin edistyneet kielen opiskelijat, kun he kuuntelevat ja toistavat vieraan kielen äänteitä. Harjoittelun vaikutukset näyttävät myös olevan pysyviä.

Ikä kuitenkin vaikuttaa muovautuvuuteen, eikä samanlainen harjoittelu toimi iäkkäämmillä henkilöillä.

– Saattaa olla, että iäkkäämmät henkilöt hyötyisivät erilaisesta harjoittelusta kuin nuoret aikuiset. Tämä vaatii ehdottomasti lisätutkimusta. Voi olla, että esimerkiksi hitaampitahtinen ja ohjattu harjoittelu voisi toimia paremmin iäkkäillä henkilöillä, Tamminen pohtii.

Puheen havaitsemista ja oppimista testattiin tutkimuksessa kuuntelukokeilla ja mittaamalla aivojen sähköistä, esitietoista toimintaa. Jälkimmäisestä myös nähtiin, onko vieraan kielen äänteille syntynyt muistijälki. Harjoittelussa kokeeseen osallistujat toistivat kuulemiaan vieraan kielen sanoja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.