Kotimaa

Sinilevätilanne rannikolla rauhallinen, mutta järvialueilla kukinnat ovat lisääntyneet

JAAKKO RUOLA

Sinilevän pintakukinnat ovat vähentyneet merialueilla, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Järvillä tilanne on paikoin heikentynyt viime viikosta.

Tällä viikolla levähavaintoja on tehty rannikkoalueilla edellisviikkoja vähemmän, ja tilanne on ajankohtaan nähden hyvin tyypillinen. Vain kuudella rannikon havaintopisteellä sinilevän määrä on lisääntynyt viime viikosta, kun se muilla havaintopisteillä on vähentynyt tai pysynyt samana. Runsaampia sinilevähavaintoja on tehty varsinkin Saaristomerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella, mutta paikallinen vaihtelu on suurta.

Sinilevä on pysynyt Suomen avomerialueilla pitkälti sekoittuneena veteen. Kesän lähestyessä loppuaan epävakaat säät ovat alkaneet hillitä sinilevätilannetta. Monilla merialueilla sinilevää on havaittu selvästi vähemmän kuin pari viikkoa aiemmin. Sinilevää tavataan edelleen kaikilla keskeisillä Suomen avomerialueilla, mutta varsinaisia pintakukintoja esiintyy enää pääaltaan pohjoisosassa. Suomenlahden ulkosaaristossa ja avomerialueella levämäärät ovat runsaimmillaan Porvoosta etelään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Järvien sinilevähavainnot ovat paikoittain lisääntyneet viime viikosta, mutta valtakunnallisesti tilanne on hieman keskimääräistä parempi. Vaihteleva sää on saanut monien järvien sinilevätilanteen muuttumaan viikoittain. Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Kaakkois-Suomen alueilla sinileväkukinnat ovat kuitenkin jonkin verran lisääntyneet, ja sinilevätilanne on näillä alueilla pitkän ajan keskiarvoon nähden hieman huonompi.

Mikäli sää lämpenee ja tuuli tyyntyy, sinileväkukinnat voivat vielä runsastua. Tuulet saattavat ajaa sinilevää rannoille, missä se hajotessaan voi muodostaa turkooseja lauttoja sinisen väripigmentin vuoksi, sanoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Loppukesällä veden pinnassa voi esiintyä myös ruosteenpunaista väritystä, joka johtuu kuusissa elävän suopursuruostesienen helmi-itiöistä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.