Rakennusala

Rakennusalalla myös kimppakyytiläisille on työehtosopimuksen mukaan maksettava matkakorvausta – verottaja katsoo tämän palkaksi, mikä lisää työnantajan kustannuksia

RIITTA SALMI
Rakennusliiton sopimusalavastaavan Jarmo Järvisen mukaan kimppakyydeillä työmaalle kulkeminen on alalla harvinaista. Kuvituskuva.
Rakennusliiton sopimusalavastaavan Jarmo Järvisen mukaan kimppakyydeillä työmaalle kulkeminen on alalla harvinaista. Kuvituskuva.

Rakennusalalla myös kimppakyydillä tai polkupyörällä töihin kulkevat saavat yhtä suuren matkakorvauksen kuin omalla autolla kulkevat. Alan työehtosopimuksen mukaan kaikki työntekijät, jotka asuvat yli viiden kilometrin päässä työmaalta, saavat matkakorvauksen. Ainoa poikkeus on, jos työnantaja järjestää kuljetuksen.

Porilaisen rakennusliikkeen Lännen Rakenteen taloushallinnosta vastaavalle Jari Koivuluomalle käytäntö tuli yllätyksenä. Hänelle kerrottiin Verohallinnosta, että tuloverolain mukaan kimppakyytiläiselle maksettava kilometrikorvaus katsotaan palkaksi. Tällöin siitä maksetaan tuloveroa ja työnantajamaksuja, kuten työeläkevakuutusmaksua, jolloin työnantajan kustannukset ovat suuremmat kuin maksettaessa sama summa matkakorvauksina.

Sekä alan etujärjestö Rakennusliitto että työnantajaliitto Rakennusteollisuus tulkitsevat työehtosopimuksen siten, että matkakorvaus on tästä huolimatta maksettava.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Työehtosopimuksen laatijat eivät ole ymmärtäneet, että Verohallinto katsoo korvauksen palkaksi, Koivuluoma sanoo.

Korvauksen määrä riippuu asunnon ja työpaikan välisestä etäisyydestä. Koivuluoman laskelmien mukaan korvausten maksaminen 60–70 kilometrin päässä asuville kimppakyytiläisille nostaa työnantajan kuukausittaisia palkkakuluja jopa 556 euroa henkilöä kohden verrattuna siihen, että heille ei maksettaisi korvausta.

Verohallinnon johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi kertoo, että verotuksessa kimppakyytiläisille maksettavaa kilometrikorvausta ei tunneta.

– Verotuksen kannalta kilometrikorvauksen tarkoitus on korvata työntekijälle omalla autolla tehdystä työmatkustamisesta aiheutuvia kustannuksia. Jonkun toisen auton kyydissä istuvalle ei synny mitään kustannuksia, jolloin hänelle maksettava korvaus verotetaan palkkana. Se taas ei ole verohallinnon asia, mitä työehtosopimuksessa on sovittu, Tuomi selittää.

Rakennusliiton sopimusalavastaava ja työehtosopimusneuvotteluissa mukana ollut Jarmo Järvinen kertoo, että vastaavat matkakorvaussäännöt ovat olleet jo vuosia työehdoissa. Hänen mukaansa korvaussummat on määritetty julkisen liikenteen perusteella eivätkä ne kata autoilun kuluja.

– Jos verottaja linjaa, että korvaus maksetaan palkkana, niin sitten maksetaan taulukon mukainen summa palkkana ja siihen tulee päälle sivukulut. Määräys on kaikille sama, ja tässä sopimuskohdassa se on myös hyvin yksiselitteinen, Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa on poikkeuksellista, että matkakorvausasioista herää mitään kysymyksiä.

– Kimppakyydit ovat valitettavasti hyvin harvinaista rakennusalalla, koska työmaat voivat olla missä tahansa.

Matkojen korvaaminen palkkana kasvattaa Tuomen mukaan työnantajan kustannukset 1,3–1,5 kertaiseksi verrattuna siihen, että se maksettaisiin verottomana kilometrikorvauksena. Hänen kokemuksensa perusteella kilometrikorvauksen maksaminen kimppakyytiläisille on harvinaista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Minulle tulee ensimmäistä kertaa vastaan tällainen tilanne. Vaikea toki sanoa, kuinka yleistä se on, Tuomi pohtii.

Järvinen ei osaa ottaa kantaa siihen, miksi matkakorvauksia käsittelevä sopimuskohta vaatii korvauksen maksamisen kaikille, koska se on tehty ennen hänen aikaansa liitossa.

– En kuitenkaan usko, että matkakorvauksia käsittelevää työehtosopimuksen kohtaa olisi tarpeen muuttaa. Ainakaan mitään nopeita toimenpiteitä ei tarvita, hän sanoo.

Luitko jo nämä?