Merimetsot

Kasvavalla merikotkakannalla merkittävä vaikutus merimetsoihin – vievät munat, poikaset ja kalatkin suusta

SEPPO KNUUTTILA
Valtaosa merimetson Suomen pesimäkannasta on nykyisin suurissa yli 500 parin yhdyskunnissa. Suuressa yhdyskunnassa osa merimetsoista voi onnistua pesinnässään merikotkien saalistuksesta huolimatta.
Valtaosa merimetson Suomen pesimäkannasta on nykyisin suurissa yli 500 parin yhdyskunnissa. Suuressa yhdyskunnassa osa merimetsoista voi onnistua pesinnässään merikotkien saalistuksesta huolimatta.

Suomen merimetsokanta ei ole kasvanut vuoden 2015 jälkeen, ja viime vuosina kanta on ollut lievässä laskussa, selviää Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta. Uuden tutkimuksen mukaan kasvava merikotkakanta vaikuttaa merimetsojen pesien sijaintiin ja poikastuottoon.

Merikotka voi syödä merimetsojen munia ja poikasia sekä varastaa merimetsojen pyydystämiä kaloja. Merikotkat myös pelottevat aikuisia merimetsoja pesiltään. Tällöin merimetson munat ja poikaset ovat alttiita saalislinnuille, kuten lokeille ja variksille.

Merikotkalla on yhä merkittävämpi rooli merimetsokannan rajoittajana.

– Merikotkan runsastuminen niin Suomessa kuin muualla Itämeren piirissä on yksi luonnonsuojelun merkittävistä menestystarinoista, tiedotteessa todetaan.

Myös merimetsokanta runsastui Suomessa voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta alkaen. Viime vuosina merikotkan ja merimetson vuorovaikutus on yleistynyt, ja merimetsoyhdyskuntien läheisyydessä tehdyt merikotkahavainnot ovat runsastuneet eri puolilla Itämerta erityisesti 2010-luvulta alkaen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aikaisimmillaan merikotkan vaikutus näkyy jo haudontavaiheessa.

– Suomenlahden ja Saaristomeren merimetsoyhdyskunnissa, joissa nähtiin merikotkia, oli vähemmän munia kuin yhdyskunnissa, joissa kotkien ei nähty vierailevan, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Yhdessä yhdyskunnassa voi vierailla samanaikaisesti useita kotkia, sillä etenkin pesimättömät esiaikuiset merikotkat liikkuvat parvessa. Suomessa on nähty tilanteita, jossa yhdessä merimetsoyhdyskunnassa on samaan aikaan jopa noin 30 merikotkaa.

Merikotkan aiheuttama saalistus ja häirintä voi toisinaan olla niin suurta, että yhdyskunta ei tuota kesällä yhtään jälkeläistä.

– Vuodesta toiseen jatkuva saalistus on muutamassa vuodessa johtanut jopa parin tuhannen pesän suuruisen yhdyskunnan pesintöjen loppumiseen, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Useissa Euroopan maissa, myös Suomessa, merimetsoyhdyskunnat ovat muuttaneet pesimäpaikkaansa kotkien liian voimakkaan saalistuksen myötä.

Suomessa ulkosaariston merimetsoyhdyskunnat ovat vähentyneet voimakkaasti ja pesinnät painottuvat yhä enemmän sisäsaaristoon. Vaikka merikotkan saalistus on yhä voimistunut viime vuosina, kotkat eivät kuitenkaan aiheuta merimetsoyhdyskunnille tappioita kaikilla pesimäpaikoilla.

Erityisesti merimetsojen haitat kalataloudelle herättävät ihmisissä suuria tunteita ja mielipiteitä.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Ardea-tiedesarjassa, jonka kesäkuun numerossa on julkaistu yhteensä 31 merimetsoaiheista artikkelia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jutun toista lausetta korjattu 3.8. kello 11.18. Aiemmin kerrottiin virheellisesti, että "uuden tutkimuksen mukaan kasvava merimetsokanta vaikuttaa merimetsojen pesien sijaintiin ja poikastuottoon". Korjattu muotoon "kasvava merikotkakanta vaikuttaa".

Lue myös: 1 000 merimetsoa vuodessa voidaan ampua poikkeusluvalla – lintujen haitat herättävät kiistaa ja tunteita

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Hämärtäjä
Itku pitkästä ilosta?
Luke on vuosikymmeniä virkatyönä jaksanut tehdä työtä merimetsokannan kasvattamiseksi ja sitten tulevat merikotkat pilaamaan tämän pyyteettömän uurastuksen! Tanskassa sitä vastoin kantaa on pyritty kaikin keinoin rajoittamaan. Useat maassa vierailleet ovat voineet omin silmin nähdä nämä valtavat merimetsoyhdyskunnat. Voiko siis viranomainen lähtökohtaisesti oppia kokemuksen kautta mitään?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Itku pitkästä ilosta?
Ei Luke ole merimetsoja Suomessa lisännyt. Taustalla on Itämeren ja rannikkovesien rehevöityminen. Merimetsoyhdyskunnat ovat toistaiseksi pilanneet luotoja ja saaria arvioilta muutaman kymmenen hehtaarin edestä. Vahinkoja kalakannoille ei ole tutkimuksilla juurikaan pystytty osoittamaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Itku pitkästä ilosta?
Muistaakseni merimetsolla voi paikallisesti olla tuntuvakin vaikutus kalastajien saaliisiin, vaikka kokonaisvaikutus on vähäinen. Sekin on aika laiha lohtu, jos tietää, että naapurissa haiseva kuolleelta näyttävä luoto on vain paikallinen haitta. Omasta mielestäni merimetsot pitäisi saada säikytellä pois ihmisten keskeltä rauhallisemmille saalistus- ja pesimäalueille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
Vieraslaji(t)
Näinhän se luonto toimii, liikaa rehevöityneet populaatiot joutuvat toisten ruuaksi. Mikäli luonnolle annetaan se mahdollisuus. Ihminen tässä ongelmia aiheuttaa, istuttaa luontoon vieraslajeja...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Vieraslaji(t)
Merimetso ei ole vieraslaji, vaan tulokaslaji. Se on ihan omin päin levinnyt tänne, koska täällä on sille suotuisat olosuhteet. Eikä se edes ole mikään uusi tuttavuus, jo 1800-luvulla Suomessa oli merimetsoja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
kommentti
Vast: Vieraslaji(t)
Harmillisesti myös haahka kuluu siihen rehevöityneeseen populaatioon. Ei näy enää haakaemojen isoja "lastentarhoja".
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.