Tuholaiset

Seurantapyydyksiin kertynyt suuri määrä kirjanpainajia – tuholaisötökät hyötyvät lämpenevästä ilmastosta ja rikkovat jo riskirajoja

RIITTA SALMI
Kirjanpainajakuoriainen pystyy lentämään jopa viiden kilometrin matkan, mutta keskimäärin sen lento lähipuuhun jää korkeintaan sataan metriin.
Kirjanpainajakuoriainen pystyy lentämään jopa viiden kilometrin matkan, mutta keskimäärin sen lento lähipuuhun jää korkeintaan sataan metriin.

Kirjanpainaja-tuholaiskuoriaisten määrät ovat runsastuneet useilla seurantapisteillä Etelä- ja Keski-Suomessa. Ensimmäinen kuoriaissukupolvi kuoriutui heinäkuun puolen välin tienoilla ja osin ennen sitä.

Kuluvan kesän perusteella näyttää siltä, että metsätuholakiin vuoden alussa tehdyt kiristykset kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljettamiseen olivat tarpeellisia, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa. Metsätuholakia kiristettiin 1. tammikuuta viime kesänä talvehtimaan jääneen suuren kirjanpainajakannan vuoksi.

Tänä vuonna suuri osa maata oli lumen peitossa vielä toukokuussa, joten kirjanpainajan parveilukin alkoi näillä alueilla tavanomaista myöhempään. Lämmin kesäkuu kuitenkin muutti tilanteen ja Luken feromoniseurannan pyydyksiin on kertynyt suuria määriä kirjanpainajia.

– Korkeimmat saaliit tähän mennessä ovat tulleet perinteen mukaan Etelä-Suomesta, mutta niin sanottu riskiraja eli 15 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä on rikottu jo Keski-Suomen pohjoisosissakin. Tämä on uutta tässä vaiheessa kesää verrattuna aiempien seurantojen tuloksiin, kertoo kirjanpainajaseurantaa Lukessa koordinoiva tutkija Tiina Ylioja sanoo tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ötökät todennäköisesti hyötyivät vuoden 2021 kuumasta kesästä. Tuolloin talvehtimaan jäi suuri kirjanpainajakanta, mikä näkyy nyt korkeampina saalismäärinä myös aiempaa pohjoisemmassa. Kirjanpainajan tiedetään hyötyvän lämpenevästä ilmastosta Suomessa.

Kirjanpainajan feromoniseurantaa on tehty Lukessa vuodesta 2012. Nyt aineistoa on kertynyt siinä määrin, että mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä päästään käsittelemään.

– Vaikka feromoniseuranta onkin tavallaan karkeaa, se kertoo meille kuitenkin paljon siitä, kuinka paikallinen metsän- ja maisemanrakenne sekä sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kirjanpainajakantoihin eri puolilla Suomea. Muun muassa tällaisten tutkimuskysymysten kimppuun alamme päästä käsiksi seuranta-aineistomme pohjalta, Ylioja ja tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta kertovat tiedotteessa.

Luke tekee feromoniseurantaa yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa, jonka lisäksi paikalliset Metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat osallistuvat pyydysten tyhjentämiseen sekä sopivien pyydyspaikkojen etsintään. Seuranta jatkuu vähintään elokuun loppuun saakka, mahdollisesti osalla kohteista pidempäänkin.

TIMO JAKONEN
Kirjanpainajakuoriaisen toukka ravitsee itseään kuusen nilalla. Kun nilaa on järsitty puun ympäri, puun nestetasapaino järkkyy ja puu kuolee.
Kirjanpainajakuoriaisen toukka ravitsee itseään kuusen nilalla. Kun nilaa on järsitty puun ympäri, puun nestetasapaino järkkyy ja puu kuolee.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Joo
Vanha tehokas ja samalla ainut keino ötökän hävittämiseen on sen saastuttaman metsän hakkuu. Ja onhan tuo metsänkin kannalta hyvä koska näin metsä pääsee uudistumaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Joo ja Joo
Ari Hyvönen: Et sitten laittanut mitään vuosilukuja että kuinka vanha tuo keino on.

On myös helppo keino. Myynti. Pääset eroon sekä ötököistä että metsästä.
Eikä tarvitse edes hakata. Myös maine säilyy. Avohakkaajia ei nykyään kunnioiteta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?