Pesintä

Harjalintu pesi onnistuneesti Pyhärannassa, temppu onnistunut tiettävästi vain kerran aikaisemmin 82 vuotta sitten

ROOSA HATAKKA
Kuvassa Pyhärannassa poikastaan ruokkiva harjalintu.
Kuvassa Pyhärannassa poikastaan ruokkiva harjalintu.

Harjalinnun pesintä Pyhärannan Kaunissaaressa varmistui, kun kylällä nähtiin heinäkuun puolivälissä useana päivänä kolmea poikasta ruokkiva emo, kertoo Birdlife Suomi tiedotteessaan. Pesän sijainti ei selvinnyt ja poikaset ovat lähteneet pesästä, joka on voinut olla pöntössä, puun kolossa tai vaikka hylätyssä ulkorakennuksessa.

Ensimmäisen kerran harjalintu nähtiin Pyhärannassa toukokuun puolivälissä, jolloin kuultiin lajin tunnusomaista onttoa puputtavaa soidinääntä. Suomessa harjalintuja nähdään vuosittain, enimmäkseen keväällä ja syksyllä. Viime vuosina harjalintuja on havaittu entistä enemmän

Birdlife Suomi kertoo, että säihkylintuihin kuuluva harjalintu on helppo tuntea. Se on noin närhen kokoinen, kellanruskea lintu, jolla on mustavalkoraidalliset siivet ja pyrstö sekä pitkä kapea nokka. Hetkittäin se voi nostaa päälaen höyhenet pystyyn korkeaksi harjaksi. Laji pesii ja on yleinen suuressa osassa Eurooppaa, Afrikkaa ja Aasiaa. Baltian maissa kanta on hieman kasvanut viime vuosina, ja Virossa arvioidaan pesivän 5–20 paria. Ruotsissa harjalintu pesii satunnaisesti.

Laji on pesinyt vain kerran aikaisemmin Suomessa, Porissa vuonna 1940.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?