Ihmiskauppa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautunut hyväksikäytön uhreja enemmän kuin koskaan aiemmin

ARI-MATTI RUUSKA

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjattiin enemmän hyväksikäytön kohteeksi joutuneita kuin koskaan aiemmin, kerrotaan maahanmuuttoviraston tiedotteessa. Monien arvioidaan joutuneen pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan tai muunlaisen työvoiman hyväksikäytön uhriksi Suomessa.

Ihmiskaupan auttamisjärjestelmä vastaanotti tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 185 hakemusta. Alkuvuoden aikana asiakkaaksi otettiin 139 henkilöä ja heidän 26 alaikäistä lastaan. Asiat käyvät ilmi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta puolivuotiskatsauksesta.

– Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneita tunnistavat erityisesti kansalaisjärjestöt, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä maahanmuuttoviraston tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uusista asiakkaista 63 aikuisen ja kolmen alaikäisen henkilön arveltiin joutuneen ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa.

Suomessa työperäistä hyväksikäyttöä kokemaan joutuneilla voi olla pelkoja suomalaista työelämää kohtaan. Monen maahanmuuttajan on vaikeaa uskoa, että he ovat saman työlainsäädännön ja oikeuksien piirissä kuin Suomessa syntyneet.

– Motivaatio työllistymiseen on vahva, mutta ilman selkeää tietoa työelämän säännöistä hyväksikäytön uhriksi joutumisen riski kasvaa, Tafari sanoo.

Auttamisjärjestelmään ohjautui vuoden 2022 alkupuoliskolla useita henkilöitä, joiden arvioidaan joutuneen pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan tai muunlaisen työvoiman hyväksikäytön uhriksi Suomessa. Erityisesti ihmiskauppaan viittaavia olosuhteita havaittiin ravintola- ja siivousalalla.

Ukrainalaiset eivät vielä näy auttamisjärjestelmän tilastoissa. Suomessa uhriksi joutuneisiin oli kohdistunut erityisesti pakkotyötä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja pakkoavioliittoja . Useimmin hyväksikäytön kohteeksi joutui Irakin, Suomen, Vietnamin, Thaimaan, Filippiinien, Afganistanin, Venäjän tai Marokon kansalainen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?