Ympäristö

Maailman ylikulutuspäivää vietetään tänään, mutta suomalaiset kuluttivat luonnonvaransa jo maaliskuussa

NEA ALANEN
Suomessa ylikulutus aiheuttaa muun muassa metsäluonnon köyhtymistä, kalakantojen uhanalaistumista ja luontotyyppien vähenemistä.
Suomessa ylikulutus aiheuttaa muun muassa metsäluonnon köyhtymistä, kalakantojen uhanalaistumista ja luontotyyppien vähenemistä.

Tänään torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää, mikä tarkoittaa, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on käytetty loppuun tämän vuoden osalta.

Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla varmistat, että saat luotettavaa uutissisältöä. Saat kokonaiskuvan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta – oman alueemme näkökulmasta.

Tilaa 1. kk 1,90 €

1. kuukausi vain 1,90 €, jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaan. Voit perua tilauksen, milloin haluat.
Oletko jo käyttänyt tarjouksen? Tilaa tästä

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla varmistat, että saat luotettavaa uutissisältöä. Saat kokonaiskuvan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta – oman alueemme näkökulmasta.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (13)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Entäs?
"Esimerkiksi tulvariskit ovat kasvaneet ja vedenlaatu heikentynyt, kun metsiä ja soita on ojitettu, ja niiden kyky pidättää vettä on heikentynyt, Nikula sanoo."
Kummakun rakennettua infraa ei ikinä tässä kohtaa mainita. Väitän että suurempi tulvariskin aiheuttaja on asfaltti pinnat ja tiiviisti rakennettu asutus eli sada vesillä ei ole mitään paikkaa mihin varastoitua taikka imeytyä vaan pitää tehokkaasti koittaa saada vesistöihin vesi ohjattua.
Nyt vasta on suunnittelussa alettu ottamaan huomioon kosteikot myös asuntoalueille jotka pystyvät puskuroimaan sadevesiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Entäs?
Aivan samaa ajattelin kun luin juttua. Toisesta lehdestä luin kuinka maanviljelijöille näytettiin oikein havainnollistaen kunka vesi imeytyy nurmeutetulta pellolta paremmin kuin paljaalta pellolta. Samaa voisi opettaa myös kaupunkien (rakentamisesta vastaaville) päättäjille ja vihreille jotka vaativat tiivistä kaupunkirakentamista.

Taloyhtiöiden tuloväylät ja parkkipaikatkin (joissa kävellen ja autoilla kuljetaan) voisivat asfaltin sijaan olla sorapäällysteisiä. Hiljaa ajettaessa eivät pölyä ja niistä voisi olla hyötyä talviliukkailla. Maan painuessa olisi halvempaa korjatakin kuin uuden asfaltin laitto.
Ainoa varjopuoli olisi, ettei autopaikkamaalaukset pysy, mutta eiköhän siihenkin joku jotain keksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jurmalainen
Kulutamme siis liikaa
Maailman ylikulutuspäivä on signaali siitä, että jotain täytyisi muuttaa tavoissamme. Emme vain kai oikein ole varmoja, mikä olisi oikea luopumisen kohde. No kaupunkilaisilta voitaisiin kieltää autoilla ajelu. Sitte4n voitaisiin pohtia muovin käytön rajoittamista elintarvikkeiden pakkauksissa. Eräs turhuuden esimerkki ovat tomaattipikarit, joissa on sormenpään kokoisia tomaatteja ja kilohinta on älytön. Olen myös nähnyt hieman yli sormen paksuisia kurkkuja pakattuina vahvaa muoviastiaan. Myönnän, olen ostanut ja ne ovat kyllä herkullisia, mutta olisiko kaupan kannalta iso riski pistää niitä kurkkuja irtomyyntiin ja paperipussin. Tomaatteja olen ostanut irtolaarista paperipussiin, joka on valmistettu niin paksusta paperista, että kelpaa bio-jätepussiksi kotoina. Kiitos tästä kauppiaalle. Se biohajoava muovi, jota ennen markkinoitiin näkyvästi, on silmänlumetta ympäristön kannalta. Paperipussi tosiaan hajoa melko nopeasti kostuessaan. Tuotevalikoimatkin tuntuvat joskus tuhlaukselta, kun kymmeniä eri nimiä tuotteita odottaa ostajaansa ja ovat kuitenkin samaa piimää, jogurttia tai mitä nyt sattuvat olemaankaan. Osa niistä päätyy vääjäämättä hävitettäviksi. Olemmeko me asiakkaat niin vaativia, että meille täytyy olla tarjolla enemmän, kuin voimme käyttää. Mikä osuus huippurikkaiden elämäntavalla on maailman ylikulutuksessa? Mitätön? Suihkukoneet, ruotsinlaivan kokoiset yksityisjahdit ja nopeat autot, joiden päästöt ovat lähellä kiloa kilometriltä ja limusiinit, Entä fossiilienergialla toimivat tehtaat, jotka tuottavat meille niin tärkeitä samppanjavispilöitä, lateksipukuja potkupalloja yms. Jos kaikki turhaksi katsottu kulutus loppuisi, miten kävisi väestön. Miten suuri osa maailman ihmisistä jäi nykyistä pahempaan nälkäloukkuun?

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Kulutamme siis liikaa
Paperipussien paremmuus on kyseenalainen, sillä niiden valmistus kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa saastettakin enemmän kuin muovipussien teko. On pidettävä huoli, että muovipussit kierrätetään oikein.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Kulutamme siis liikaa
Ylihygieninen maailma. Yksi syy miksi (valmis)pakataan muoviin on se, etteivät ihmiset käpelöisi tuotteita plus markkinat, pikarit erottuu. Ja koronan aikaan sillä on saattanut olla terveyshyötyäkin. Olen kiertänyt maita jossa kaikki myydään irtona (ja valitettavasti usein pakataan muovikassiin), mutta siellä ei käpälöidä, ostetaan se mihin kosketaan. Kulttuuri.

Paperipussi. Ongelmallinen juuri nopean hajoavuutensa vuoksi ja paksuja en ole kaupoissa nähnyt. Biojätteet harvoin ovat kuivia joten pussia ei voi pitää yksinään esim. tiskipyödällä, vaan omassa muoviastiassa. Paperipussit käytän kartonkisen pakkausjätteen keräämiseen ja kuivaroskiksena.

Paremmin toimeentulevat. Tekevät varmaan suurimman loven tähän ylikulutukseen.
Itselleni suurin ongelma on ns perhekoot, tosin pienempiä on alkanut näkymään esim leivissä. Ruokaa yksinkertaisesti menee hukkaan ja pakkanen täynnä puolikkaita leipiä (että olisi tuoretta!). Voin syödä itsetekemääni hernekeittoa neljä päivää peräkkäin (4 lit kattila) ja kaksi päivää kaupan tuotteitakin, mutta…

Yksi ongelma on, että kauppaan usein mennään nälkäisenä. Niin ruoka- kuin muihinkin kauppoihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Vepsän_tangokuningas
Kestämätöntä
Siis tasan kolmessa kuukaudessa Suomessa kulutetaan se, minkä pitäisi riittää kahdeksitoista kuukaudeksi. Kulutus on neljä kertaa suurempaa kuin mihin on varaa. Pitäisi olla päivänselvää, että tällainen meno ei voi jatkua loputtomiin. Silti talouskasvun ylläpitäminen on edelleen poliitikkojen prioriteettilistan kärjessä. Itse kukin voi koittaa hahmottaa tulossa olevan romahduksen suuruusluokkaa vaikka kuvittelemalla henkilökohtaisen kulutuksensa määrää, jos tulot putoaisivat neljäsosaan nykyisestä. Aika vaatimattomaksi käy elo.

Näiden tilastojen yhteydessä minua on aina askarruttanut, milloin Suomessa on viimeksi ollut kulutus tasapainossa luonnonvarojen uusiutumisen kanssa. Siitäkin saisi vähän perspektiiviä siihen, minkälaiselta kestävä elämäntapa näillä leveysasteilla voisi näyttää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kestämätöntä
Hyvä kysymys! Koitin etsiä vastausta, mutta en suoraan löytänyt estimaattia. Masilma kukutti ensimmäisen kerran enemmän kuin tuotti 1970-luvulla. Mutta koska Suomi on noin paljon kulutuksessa muuta maailmaa edellä, pitänee mennä ainakin 1960-luvulle, ellei peräti kauemmas? Sanotaan tähän kohtaan, että noin 65 vuotta sitten Suomi kulutti sen minkä tuotti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Kestämätöntä
Vähemmän valistunut arvaukseni on: Silloin kun ihmiset suuremmassa määrin tuottivat itse syömänsä ja käyttämänsä.
Esim lihaa kuluisi vain pieni osa jos ihmiset joutuisivat itse metsästämään ja teurastamaan kaiken syömänsä. Ihminen kuluttaa sitä enemmän mitä enemmän valmista on saatavilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kestämätöntä
"Itse kukin voi koittaa hahmottaa tulossa olevan romahduksen suuruusluokkaa vaikka kuvittelemalla henkilökohtaisen kulutuksensa määrää, jos tulot putoaisivat neljäsosaan nykyisestä." Ajatus on useimmille yksinkertaisesti pelottava. Työssä käyville se merkitsisi kuvaannollisesti putoamista perustuille. Perustuilla eläville se merkitsisi väistämätöntä kuolemista puutteeseen, ajan mittaan, jos hintataso pysyisi samana.

Mutta sitten aika isolle osalle suomalaisia, joiden tulot ovat selvästi yli keskipalkan, pudotus olisi ehkä järkyttävä mutta ei tappava.

Downshiftaamisessa tärkeää olisikin kohdistaa sitä paljon enemmän rikkaille kuin köyhille. Tästä eivät rikkaat tykkäisi.

Toinen olennainen asia olisi, että yhteiskunta mahdollistaisi elämisen pienesti. Esim. nyky-yhteiskunnassa on vaikea olla koskaan liikkumatta autolla, vähintään julkisella, ja olla ilman puhelinta ja tietokonetta. Pesulapalvelut ovat köyhien saavuttamattomissa, eli se, mitä ei jaksa käsin pestä, pitäisi jättää pesemättä, ellei ole omaa/taloyhtiön konetta. Terveyspalveluissa on nyt korkeat asiakasmaksut, samoin lääkkeet ovat kalliita. Jne. Pitäisi siirtyä yhä enemmän paikallaanpysyvämpään elämiseen, yhteisomistukseen, lainaamiseen jne. Perustarpeiden pitäisi olla halvempia - esim. terveydenhoidon isolta osin asiakkaalle ilmaista -, luksus voisi olla kalliimpaakin. Yksilöltä ei voi vaatia valtavia uhrauksia, jos yhteiskuntaa toisin järjestämällä voisi kulutusta pienentää rutkasti paljon vähemmin uhrauksin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Verumexeat
Höpö, höpö
Kun kaikki maat eläisivät (eli lisääntyisivät) kuin suomalaiset, maapallolla ei olisi mitään hätää!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Kestämätöntä
Eli käyttäisivät vuoden luonnonvaransa alle kolmessa kuukaudessa? Suomalaiset ei ehkä lisäänny kovin hanakasti, mutta kuluttaa ja tuhlata osaamme oikein olan takaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Fönsterstjärna
Näin edeten
olemme muutaman vuoden kuluttua miinuksella jo vuoden alkaessa .
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää

Luitko jo nämä?