Luonnonsuojelu

Kipsikäsittelystä levisi huhupuheita ja nyt hakemusten määrä on romahtanut – "Tutkimustulokset ovat kyllä olleet yksiselitteisiä"

MARTTIINA SAIRANEN
Mynämäkeläisellä Pekka Myllymäellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa hänen pelloilleen tehdyistä kipsikäsittelyistä.
Mynämäkeläisellä Pekka Myllymäellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa hänen pelloilleen tehdyistä kipsikäsittelyistä.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen erityisasiantuntija Kati Ojalan mukaan Saaristomeren alueella on jääty selvästi aiempien vuosien tasosta kipsihakemusten määrässä.

Kipsikäsittelyä on haettu nyt noin 3 00...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla varmistat, että saat luotettavaa uutissisältöä. Saat kokonaiskuvan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta – oman alueemme näkökulmasta.

Tilaa 1. kk 1,90 €

1. kuukausi vain 1,90 €, jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaan. Voit perua tilauksen, milloin haluat.
Oletko jo käyttänyt tarjouksen? Tilaa tästä

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla varmistat, että saat luotettavaa uutissisältöä. Saat kokonaiskuvan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta – oman alueemme näkökulmasta.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jussi-55
Nyt en ymmärrä
TS:n uutisessa kerrottiin että Uudessakaupungissa pestään vuosia kipsivuoresta fosforia pois, prosessi kestää monta vuotta. Tätä samaa? kipsiä levitetään pelloille valtion kustantamana, onko tosiaan näin?
Fosforihan pahentaa esim. saaristomeren sinilevä kasvustoa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Harjulainen
Meri kärsii
Tervehdys sinilevän keskeltä. Kymmenisen vuotta sitten Selkämeri oli vielä kirkas. Nykyään vuosi vuodelta sinileväkukinnot runsastuvat ja aikaistuvat. Maajussit! Mikä mättää?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Meri kärsii
Maataloudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vihreä siirtymä edellyttää, että maatalous maassamme loppuu joten vihreät syöttävät koko ajan puppua maatalouden päästöistä vesistöihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lokki
Vast: Meri kärsii
Vai että 10 vuotta?! Sinilevää oli massoittain Itämeressä jo 1880-luvulla, mistä havainnosta löytyy useampikin kirjallinen lähde.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Meri kärsii
Miksi Hyvönen syöttää tällaista puppua Saaristomeren ja Itämeren rehevöitymiseen vaikuttavista tekijöistä? Vihreä siirtymä tarkoittaa vähittäistä luopumista fossiilisista polttoaineista kuten öljy, kivihiili ja maakaasu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Lokki
Tarpeetonta Itämeren "suojelua"?
Tutkijat Larsson, Elmgren & Wilff ovat jo 1985 selvittäneet, että Itämeren sinilevän runsaus riippuu Itämeren sisäisestä fosforikuormituksesta ja ulkoisen kuormituksen vaikutus (jota peltojen fosforikin on) on pienehkö.

Samaa kertoo Martti Lappalaisen Itämeri-väitöskirja vuodelta 2018.

https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/itameren-rehevoitymisen-uusi-diagnoosi-ja-paradigma

Väitöskirjan mukaan runsaat sinileväesiintymät johtuvat Itämeren hapettomien syvänteiden pohjasedimenteistä vapautuvasta fosforista, jota on kertynyt merenpohjaan kymmenientuhansien vuosien ajan.

Yksikään tieteellinen tutkimus ei ole kumonnut näitä faktoja. Mihin siis perustuu väite, että kalkitsemalla peltoja, Itämeri pelastuu. Mistä löytyy se tutkimus, jonka mukaan peltojen kalkitseminen on luonnonsuojeluteko?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Tarpeetonta Itämeren "suojelua"?
Itämeren ravinnevarastot ovat peräisin sen valuma-alueelta. Ulkoista kuormitusta vähentämällä voidaan ajan kanssa vähentää sisäistä kuormitusta. Se on käytännössä ainoa tapa, sillä esimerkiksi Lappalaisen ja ruotsalaisten ehdottama Itämeren syvänteiden hapetus/ilmastus on teknis-taloudellisesti onneksi mahdotonta. Sen todennäköinen seuraus olisi laajamittainen ympäristökatastrofi, kun pohjan läheiset suuret ravinnemäärät tulisivat sekoituksen seurauksena tuottavaan pintakerrokseen. Saaristomerellä erityisesti valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus on liian suurta ja sitä pitää kaikin keinoin vähentää. Se vaikuttaa myös suoraan veden laatuun, mikä nyt näkyy sinileväkukintoina myös sisäosissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lokki
Vast: Tarpeetonta Itämeren "suojelua"?
Muutama sata vuotta sinne tai tänne ei korjaa hetkessä merenpohjan tilannetta, kun pistoisuuden kasvu on kertynyt meren pohjaan tuhansia vuosia. Pointtihan on se, että kun sinileväkasvu ei johdu ulkoisesta kuormituksesta ja kun ulkoisen kuormituksen määrä ole merkityksellinen massiivisten sinileväkasvustojen torjunnassa, tilanne ei tule koskaan korjaantumaan ulkoista kuormitusta vähentämällä. Jo maalaisjärjen perusteella, jos sinileväkasvustot haluttaisiin välttää, maatalous Suomessa pitäisi lopettaa heti kokonaan, niin ehkäpä muutaman kymmenentuhannen vuoden päästä tilanne parantuisi. Suhteellisuuden tajua, kiitos. Maatalouden syyllistäminen tilanteesta on väärin. Vai valitsisitko mieluummin syödä ulkomaista viljaa ja lihaa? Tai muuttaa ruokavaliosi kokonaa lihattomaksi ja kasviksettomaksi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Tarpeetonta Itämeren "suojelua"?
Lokin tietämystä Itämeren rehevöitymisprosesseista on ohuenlainen. Suomenlahdella on onnistuttu parantamaan meriveden ekologista tilaa vähentämällä jätevesistä tulevaa ravinnekuormitusta. Erityisesti Saaristomerellä maataloudesta peräisin olevat ravinteet kuormittavat liikaa ja heikentävät suoraan veden laatua. Tästä on paljon tutkittua tietoa. Tuo mainittu Lappalaisen väitöskirja ei niihin kuulu, sillä se on enemmän pamfletti kuin tieteellinen artikkeli. Tiedeyhteisöä aikoinaan hämmensi, että se ylipäätään hyväksyttiin opinnäytteeksi. Itämeren ulappa-alueiden sinilevien syntyä säätelee kyllä kovasti ns. sisäinen kuormitus ja sen vähentämiseen tarvitaan mittavia toimia koko Itämeren valuma-alueella. Jostain syystä Lokki ja Arska tarjoavat vaihtoehdoksi Suomen maatalouden lopettamisen. Se ei tietysti ole agendalla, mutta ravinnekuornituksen vähentäminen on välttämätöntä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?