Luonnonmarjat

Ennuste hyvästä mustikkavuodesta toteutui erinomaisen pölytyksen ansiosta – pääsatokausi alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa, voit kirjata ylös myös omat marjahavaintosi

MIKAEL RYDENFELT
Tänä vuonna mustikan kukista raakileiksi päätyi noin 20 prosenttia enemmän kuin keskivertovuonna.
Tänä vuonna mustikan kukista raakileiksi päätyi noin 20 prosenttia enemmän kuin keskivertovuonna.

Mustikan pölytys onnistui tänä vuonna erinomaisesti, ja marjaa on runsaasti koko maan alueella, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteesta. Marjan pääsatokausi on nyt alkanut eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

Mustikan kukista lähes 80 prosenttia pölyttyi raakileiksi, mikä on Luken mukaan erinomainen tulos. Yleensä raakileiksi päätyy alle 60 prosenttia kukista.

– Myös puolukka pölyttyi tähänastisten havaintojen perusteella hyvin, ja raakileita on melko runsaasti. Tilanne kuitenkin elää vielä, sillä raakilehavaintoja puuttuu jonkun verran Pohjois-Suomesta, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola tiedotteessa.

Heinäkuun sateet edesauttoivat satoa. Jos helteet olisivat jatkuneet pitkään, mustikkasato olisi voinut kuivua kasaan viime vuoden tapaan. Joillakin alueilla eteläisessä Suomessa mustikka ehti kuitenkin kypsyä ennen sateita ja marjakoko jäi pieneksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös suomuuraimen satonäkymät ovat hyvät onnistuneen kukinnan ansiosta.

– Näyttää siltä, että kypsää suomuurainta saadaan tänäkin vuonna hyvin. Tämän marjan taikaan tosin kuuluvat hyvin voimakkaat paikalliset vaihtelut: vierekkäisistä soista toinen voi olla täynnä marjaa ja toinen typötyhjä, Peltola toteaa.

Omia marjahavaintojaan voi kirjata kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään.

Lue myös:

Mansikka on nyt erityismakeaa, mustikan runsaat raakilemäärät ennakoivat hyvää marjavuotta – bongaa vinkit itsepoimintaan ja pakastukseen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.