Eläimenpelastus

Lehmälauma veden varassa? Luonnonsuojelualueella laiduntavat lehmät huolestuttivat Katariinanlaaksossa ja poikivat hälytystehtävän

Perjantai-illalla kello 22 aikoihin Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen "karkuteillä olevista" lehmistä. Ilmoituksen tehnyt soittaja oli luullut lehmien olleen vapaana, ulkona aitauksesta.

Pelastuslaitoksen saapuessa paikalla olivat lehmät kuitenkin omalla laidunalueellaan. Myös luvat olivat kaikin puolin kunnossa, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kerrotaan.

– Olemme olleet lehmien omistajiin kontaktissa. Eläimillä on kaikki hyvin ja ne ovat juuri siellä missä pitääkin, Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari kertoo.

Lehmät kuuluvat Salmensuun tilalle ja ovat paikalla hoitamassa maisemaa. Tilalla on karjaa samoissa tarkoituksissa myös Paimiossa ja Sauvossa.

– Lehmät avaavat ja hoitavat maisemaa, lisäävät luonnon monimuotoisuutta sekä köyhdyttävät yliravinteikkaita peltoja ja siten vähentävät ravinnekuormaa, kertoo tilanpitäjä Mari Toivonen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toivosen mukaan huolestunut ohikulkija oli pelännyt erityisesti lehmien joutuneen veden varaan. Lehmillä on aidat muualla paitsi meren puolella, ja perjantaina ne olivatkin kahlanneet aika syvälle kaislikkoon. Vaikka nyt huolta ei ollut, ovat ohikulkijoiden huomiot tilalle todella tärkeitä.

– Asumme itse Sauvossa ja emme ole aina paikalla näkemässä, mitä tapahtuu. Meille voi aina soittaa suoraan myös myöhään illasta.

Lehmät pääsivät laitumelle jo toukokuun lopulla ja jatkavat maisemanhoitoa todennäköisesti syyskuun loppuun.

Lue myös:

Turun Hirvensalon uhanalaisilla niityillä käyskentelevät naudat torjuvat luontokatoa ja edistävät monimuotoisuutta – lehmät viihtyisivät laitumella vaikka koko vuoden

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
Perinteisesti on ajateltu, että karjanlanta on yksi suurimpia ongelmia Varsinais-Suomen pelloilla aiheuttaen liian suuria ravinnevirtoja Saaristomereen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
Tuo uskomus on perinteistä viherpuppua, mitä asioita ymmärtämättömille yritetään syöttää. Pelloilta ei tule mitään ravinnekuormia mereen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
Periaatteessa kai laiduntava lehmä syö sen mitä päästääkin, joten vaikutus on nolla. Parhaimmillaan ehkä jopa hyvä, jos esim. pikkuötökät käyvät innokkaasti lannan kimppuun ja koska lehmä käyttää osan ravinteista ja energiasta omiin elintoimintoihinsa. Tilanne on hiukan eri, jos levitetään lantaa tai lantapohjaista lannoitetta pellolle. Laiduntavat lehmät eivät jätä jälkeensä sellaista määrää lantaa tasaisesti levitettynä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
Kohta 1: Arska vetää taas täyttä puppua generaattoristaan. Kohta 2: Ainetaseena laskettuna syöty ravinnemäärä = lehmään sitoutunut + lehmästä ulos tuleva. Mutta olennaista on ravinteiden saatavuuden muutos. Nurmessa ja muissa kasveissa ravinteet ovat sitoutuneet juuriin ja varsiin, lannassa ne ovat liukoisina ja helposti veteen huuhtoutuvina ja meressä leville suoraan käyttökelpoisia. Lantamäärät ovat kyllä näillä laitumilla pienemmät kuin pahimmilla pelloilla, jonne lantaa tuodaan muualta tonnikaupalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
Mankala: "Perinteisesti on ajateltu, että karjanlanta on yksi suurimpia ongelmia Varsinais-Suomen pelloilla..."

Mankala, opettele ajattelemaan luovasti. Perinteinen ajattelu ja tietovaje johtaa sinut harhaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
Ari Hyvönen kirjoittelee kommentteja aivan kuin tämä olisi Pravdan kommenttiosio.
Ennen 'jätökset' olivat yleisiä lannoitteita mutta nykyinen tehomaatalous on muuttanut asian.
Eläintuotantoyksiköt ovat jättimäisiä entisajan navetoihin, sikaloihin ja kanaloihin verrattuna.
Mikäli pelloille levitetään tolkuton määrä sontaa niin ainahan ylimääräinen osuus päätyy jonnekin.
Hyvösen tulkinnan mukaan sonta-avaruuteen. Bittiavaruudesta olen tietoinen mutta en tuosta.
Joten Hyvönen voisi kertoa minne nuo ylituotokset häviävät mikäli ne eivät kulkeudu vesistöihin.

Itse asiasta eli noiden muutamien lehmien ja lampaiden ympäristötyöstä en usko olevan paljoakaan haittavaikutuksia luonnonmukaiselle ympäristölle. Ongelmat ovat tehotuotannossa.
Onneksi näitä asioita tutkitaan että saadaan tietoa eikä tätä pidä pitää muuna kuin olettamuksena.

Niin ja noita pieniä biokaasulaitoksia on vielä aivan liian vähän tähän ongelmaan nähden.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
OmniaVanitas
Vast: Miten lehmät vähentävät ravinnekuormaa?
” Tuo uskomus on perinteistä viherpuppua, mitä asioita ymmärtämättömille yritetään syöttää. Pelloilta ei tule mitään ravinnekuormia mereen.”
Tämä nyt on uskomattominta kukkua vähään aikaa. Suorastaa valetta…
No, Saaristomeren maatalous yrittää, siis yrittää päästä Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027…
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
IleTku
Normaalia!
Tuo aivan normaalia, että lehmät käyvät syömässä kaislikossa! Aikoinaan kun vietin lomiani isovanhempien luona näin usein lehmiä kaislikossa eikä niillä koskaan ollut mitään hätää. Mutta nykyajan kaupunki ihmiset eivät monet ole edes lehmiä nähneet luulevat aina, että ovat jostain karanneet!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Normaalia!
Niin mummun lehmätkin. Mutta suhtaudun positiivisesti ilmoituksiin, parempi niin kuin ei mitään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
vexi
Lehmät eivät ole mökkiläisiä taikka veneilijöitä
Lehmät kuuluvat maatalouspolitiikan reviirille (suojeluun). Niiden jätökset saavat vapaasti valua vesistöihin. Kantturoilta ei edellytetä biologisia jätevedenkäsittelylaitoksia, septitankkeja jne. Vihreät eivät toistaiseksi ole saaneet isketyksi Kepun suoja-alueelle
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?