Tutkimus

Turun yliopiston tutkijat törmäsivät ennestään tuntemattomiin lajeihin – sademetsien monimuotoisuus tunnetaan edelleen huonosti

HANNA TUOMISTO
Janina Keskiniva tekee muistiinpanoja siitä, kuinka eri saniaislajit voidaan erottaa toisistaan.
Janina Keskiniva tekee muistiinpanoja siitä, kuinka eri saniaislajit voidaan erottaa toisistaan.

Turun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet seitsemän tieteelle uutta saniaislajia, jotka kasvavat trooppisen Amerikan sademetsissä. Monet lajeista löytyivät ekologisen tutkimuksen sivutuotteena, sillä sademetsien monimuotoisuus on edelleen niin huonosti tunnettu, että tutkijat törmäävät maastotöissä usein ennestään tuntemattomiin lajeihin.

Yliopiston Amazon-tutkimusryhmällä on pitkät perinteet tieteelle ennestään tuntemattomien lajien löytämisessä. Nyt ryhmän tutkijat ovat kuvanneet seitsemän uutta lajia trooppisia saniaisia – kuusi Danaea-suvusta ja yhden Dennstaedtia-suvusta, kerrotaan tiedotteessa.

– Kuvatut lajit eivät suinkaan ole pieniä tai huomaamattomia. Niiden korkeus vaihtelee 20 senttimetristä kahteen metriin, ja jotkut niistä ovat paikallisesti hyvin yleisiä, kertoo väitöskirjatutkija Janina Keskiniva.

Tutkijoiden kerätessä kasvinäytteitä he yleensä olettavat niiden edustavan jo kuvattuja lajeja. Näytteiden huolellinen vertailu voi kuitenkin paljastaa, että joukossa on uusia lajeja piilossa kaikkien nähtävissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskinivan mukaan suurin osa näytteistä, joita käytettiin uusien Danaea-lajien kuvaamisessa, oli kerätty jo vuosikymmeniä sitten. Jotkut jo 1800-luvulla.

– Nyt pystyimme yhdistämään kaiken herbaarioihin kertyneen tiedon tuoreisiin oivalluksiin, jotka perustuvat minun ja kollegojeni maastotutkimukseen, sanoo Keskiniva.

Yksi tutkijoiden kuvaamista Danaea-suvun saniaisista herätti professori Hanna Tuomiston huomion jo vuonna 1998, koska se peitti kilometrikaupalla metsänpohjaa Kolumbian Amazoniassa, jossa Tuomisto teki tuolloin maastotöitä usean kuukauden ajan.

– Alue on syrjäinen ja siellä on vain vähän ihmistoimintaa, joten tällä uudella lajilla menee luultavasti edelleen hyvin. Erästä toista nyt kuvatuista lajeista sen sijaan uhkaa jo sukupuutto, sillä metsäkato etenee huolestuttavasti sen esiintymisalueella Kolumbian rannikkosademetsissä, Tuomisto sanoo.

Tuomiston mukaan lajien selviytyminen riippuu niiden elinympäristöjen säilymisestä ja elonkirjon köyhtymisen estämiseksi on tärkeää suojella alueita, joilla on erilaisia elinympäristöjä ja erikoisia lajeja.

Turun yliopiston tutkija Gabriela Zuquim keräsi 15 vuotta sitten näytteen, jonka perusteella uusi Dennstaedtia-laji kuvattiin. Nyt Zuquim on kuvannut lajin tieteelle uutena yhdessä brasilialaisten tutkijoiden Túlio Penan ja Pedro Schwartzburdin kanssa, jotka selvittävät parhaillaan tämän saniaissuvun nimistöä ja lajien välisiä rajoja.

Amazonia on maailman suurin trooppinen sademetsäalue ja se sisältää suuren osan maailman biologisesta monimuotoisuudesta. Se on myös sitonut itseensä valtavat määrät hiiltä ja säätelee sadetta ja lämpötilaa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Amazonian monimuotoisuuden suojelu on siis tärkeää koko planeetan hyvinvoinnille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Heikolta näyttää
Hyvin huonolta näyttää lajien tulevaisuus. Länsimaat keskittyvät ilmastohysteriaan, vaikka ilmasto on näiden lajien olemassaolon aikana muuttunut useita kertoja. Sademetsä sen sijaan on ollut noilla alueilla hyvin kauan, eikä juuri minkään maan poliitikot välitä tuhoamisesta. Sen sijaan määrätään mm. biojakeluvelvoitteita, jotka kiihdyttävät sademetsien tuhoamista biopolttoaineen viljelyn tieltä.

Bolsonaro on taas Brasiliassa tietääkseni jopa määrittänyt, että kaikki sademetsien suojeluun tähtäävä, esimerkiksi metsien tuhoamisen kuvaaminen ja dokumentointi on ulkovaltojen agenttitoimintaa. Ympäristöaktivisteja vangitaan ja vainotaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.