Luonnonsuojelu

Turun yliopistosäätiö osti suojeltavaa metsää, joka voisi olla myöhemmin virkistyskäytössä – naapurissa Kurjenrahka ja puolustusvoimat

JUHA PAJU-HEIKKILÄ
Kuvituskuva Toijaisten luontopolulta Hirvensalosta. Turun yliopistosäätiön tavoitteena on uusien metsien monimuotoisuuden kehittämisen lisäksi olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen koko Etelä-Suomessa.
Kuvituskuva Toijaisten luontopolulta Hirvensalosta. Turun yliopistosäätiön tavoitteena on uusien metsien monimuotoisuuden kehittämisen lisäksi olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen koko Etelä-Suomessa.

Turun yliopistosäätiön Luonto 2100 -rahasto osti Pöytyän Yläneeltä kaksi metsäaluetta lisätäkseen alueiden monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia pitkällä jänteellä. Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, vararehtori Mika Hannula sanoo rahaston uuden metsähankinnan tukevan yliopiston ponnisteluja kohti kestävää kehitystä.

– Luonnon monimuotoisuuden köyhtyessä on yhä tärkeämpää turvata uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Tutkimustiedon tuottamisen ja kestävän kehityksen opetuksen lisäksi haluamme olla mukana edistämässä tavoitteita myös konkreettisilla teoilla, Hannula kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Suurempi metsäalue on kooltaan 20 hehtaaria ja sijaitsee Lammenrahkan koillispuolella. Etelässä se rajautuu puolustusvoimien alueeseen ja pohjoisessa Ruusinrahkan suohon. Palstalla on sekä hakkuuaukkoa, taimikkoa että jo varttuneempaa metsää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pienempi metsä taas sijaitsee kansallispuiston ympäröimänä, Lammenrahkan ja Turunväylän itäpuolella sijaitsevan Valkiaissaarenrahkan välissä. Siihen kuuluu nuorta taimikkoa ja vajaa kolme hehtaaria peltoa.

Ekologian professori Toni Laaksonen näkee hankituissa palstoissa paljon potentiaalia. Seuraavaksi arvioidaan, miten monimuotoisuus- ja hiilensidontatavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa tulevaisuutta ajatellen. Tämä voi tarkoittaa myös joidenkin toimenpiteiden tekemistä.

Ratkaistavana on esimerkiksi kysymykset metsäalueen hoitamisesta, kuten taimikkojen harventamisesta, joidenkin puulajien suosimisesta ja siitä, mitä kannattaa tehdä ojitetulle suolle, joka näyttää jo metsältä.

– Voimme aina myös olla tekemättä mitään. Luonto kyllä varttuu omaan tahtiinsa. Mutta jos on selvää, että jotain kannattaa esimerkiksi monimuotoisuuden ja hiilensidonnan edistämiseksi tehdä, se voidaan toteuttaa, Laaksonen selventää tiedotteessa.

Kysymyksiä mietitään asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa tutkimuksiin ja parhaaseen asiantuntijatietoon nojaten. Työryhmä on avoin myös ulkopuolisille ehdotuksille.

Rahaston toiminta eroaa jonkin verran suojeluohjelmien ja -järjestöjen toiminnasta, jotka ostavat usein suojeluun vanhaa metsää. Säätiön ostama metsä on pääasiassa nuorempaa, ja se on ostettu strategisesti tärkeiltä alueilta tulevaisuutta silmällä pitäen. Metsissä ei kuitenkaan harjoiteta metsätaloutta.

Suurempana tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen koko Etelä-Suomessa. Nyt tehdyn kaupan tueksi säätiö sai merkittävä 50 000 euron lahjoitus oikeustieteen tohtori Heidi Anderssonilta, joka on tukenut metsien suojelua aikaisemminkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Pidän metsien suojelua tärkeänä, ja yliopisto on luotettava toimija, joka tekee ratkaisuja tieteeseen perustuen. Lisäarvona on, että samalla koulutetaan tulevaisuuden asiantuntijoita, Andersson sanoo tiedotteessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.