Merimetsojen aiheuttamien vahinkojen laajuutta kalastukselle ja vesiviljelylle aletaan selvittää. Työn tekee Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran aiheuttamia tuhoja. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.
Tutkimushanke liittyy rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettuun lakiin, jonka tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamisperusteita. Lain kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa vahinkojen määrästä eri alueilla.
− Mikäli merimetson aiheuttamat suorat vahingot kaupalliselle kalastukselle sekä merimetson ja harmaahaikaran vahingot vesiviljelylle todetaan hankkeessa merkittäviksi, selvitämme jatkotyönä mahdollisuudet oikeudenmukaisen tukijärjestelmän luomiseksi, kertoo erityisasiantuntija Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä tiedotteessa.
Samalla kerätään tietoa voiko rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja vesiviljelylaitoksilla ehkäistä ennalta. Ennaltaehkäisy on yksi valmistelussa olevan lain keskeisiä tavoitteita.
Merimetso aiheuttaa kalastukselle tulonmenetyksiä. Laji pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja pienentää kalakantoja. Vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille stressiä,
mikä voi vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen.
Tutkimus keskitetään alueille, joissa on eniten merimetsojen aiheuttamia vahinkoja. Hanke pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyössä kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa, sillä heillä on kokemusta asiasta.
− Tämän takia toivomme kalastajilta ja vesiviljelijöiltä aktiivista yhteydenottoa, erityisesti niiltä alueilta, joissa merimetson aiheuttamat suorat vahingot ovat huomattavia. Tavoitteenamme on keskittää selvitykset näille alueille, sanoo erikoistutkija Mats Westerbom Lukesta.
Turun yliopiston kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua.
− Vesiviljelylaitoksilla arvioimme tuotantotappioita suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään, tutkija Markus Kankainen Lukesta kertoo.
Lintujen epäonnistuneet saalistusyritykset voivat vahingoittaa kalastajien pyydyksissä ja kasvatuskasseissa olevia kaloja aiheuttamalla niihin haavaumia. Turun yliopistossa testataan, voidaanko vahingoittumisen aiheuttanut lintulaji tunnistaa haavaumaan jääneen saalistajan dna-jäljen perusteella.
Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin Ely-keskuksen poikkeusluvalla.
