Kymmenet yritykset ovat tarjonneet veronkiertopalveluita Suomessa – sijoittajilta jäänyt perimättä 80 miljoonaa euroa vuodessa
Verohallinto kertoo löytäneensä valvonnassa jopa kymmeniä yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet auttamaan sijoittajia veronkierrossa. Toiminta on ollut järjestelmällistä, ja sen seurauksena Suomessa on mahdollisesti jäänyt verottajan mukaan saamatta 80 miljoonan euron verran lähdeveroa vuodessa ajalla 2018–2021.
– Toiminta verojen kiertämiseksi on ollut hyvin ammattimaista ja järjestelmällistä: perustetaan yrityksiä, joiden liiketoimintamalli on lähdeveron kiertäminen. Perustajien joukossa on ollut niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin henkilöitä. Meillä on käynnissä useita tarkastuksia ja niiden perusteella veroja määrätään maksuun todennäköisesti lisää, Verohallinnon riskivastaava Katja Pussila sanoo tiedotteessa.
Verohallinnon mukaan noin 700 miljoonaa osaketta vuosittain on mahdollisesti kaupattu sijoittajien välillä edestakaisin. Tarkoituksena on ollut lähdeverojen kiertäminen.
– Muiden maiden kanssa tehty tiivis yhteistyö ja tietojen vaihto on ollut tärkeässä roolissa valvonnassa, Pussila kertoo.
Muun muassa Tanskassa ja Saksassa valtiolta haettiin veronpalautuksia osakekaupoista eri puolilla maailmaa toimiville sijoittajille ja yhtiöille.
Osakkeilla oli oikeasti vain yksi omistaja, mutta osakkeita oli kierrätetty useilla omistajilla, jotta palautuksia saisi useampi samasta osakekaupasta.
– Valvonnassa olemme myös löytäneet Suomessa toimivia yhtiöitä, joiden tarkoituksena on ollut kiertää jonkun muun maan veroja, Pussila kertoo.
Verohallinnolla on edelleen käynnissä useita verotarkastuksia, ja on mahdollista, että uusiakin tapauksia tulee vielä ilmi.
Fakta
Näin veronkiertoa tarjoavat yritykset ovat toimineet Suomessa
Kun osinkoja maksetaan ulkomaille, osingosta pitää lähtökohtaisesti maksaa lähdevero. Keinottelijat perustavat yhtiön, jolta ei verosopimuksen perusteella peritä lähdeveroa osingosta.
Yhtiön ainoa tarkoitus on tarjota verojenvälttelypalvelua ottamalla vastaan osakkeet osingonmaksun ajaksi. Tällainen verosopimus on voimassa esimerkiksi Suomen ja Iso-Britannian, Suomen ja Irlannin, Suomen ja Ranskan ja Suomen ja Arabiemiraattien välillä.
Tilapäinen osingonsaaja ei todellisuudessa ole oikeutettu käyttämään osingosta saatua rahaa, vaan osingonsaaja on velvoitettu siirtämään suuri osa osinkotuotoista eteenpäin kaupankäynnin vastapuolelle.
Osingonjaon jälkeen osakkeet tyypillisesti palautuvat alkuperäiselle omistajalle ja verohyöty jaetaan järjestelyyn osallistuneiden kesken.
Koko järjestely kokonaisuudessaan on sovittu osapuolten kesken etukäteen. Jokainen osapuoli tietää ennalta saamansa tuoton, perusteettoman veroedun, eivätkä tapahtumat markkinoilla vaikuta tuottoon lainkaan.
Järjestely tehdään siis ilman todellista ja pysyvää osakkeiden omistamisen tarkoitusta. Apuna käytetään usein johdannaisia.
Johdannaisella poistetaan arvonmuutoksen riski ja jaetaan saavutettu perusteeton hyöty osapuolten kesken. Toteuttamistapoja on monia.
Veronkiertoon tähtääviä järjestelyjä tehdään hallintarekisteröidyille osakkeille. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistajat eivät ole julkinen tieto. Rekisterissä näkyy osakkeen todellisen omistajan sijasta vain arvo-osuustilin hoitajan tiedot.
Lähde: Verohallinto
