Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien aseman vahvistusta vakauttamalla taloutta ja kehittämällä osaamista
Opiskelijakuntien jäsenmäärä on laskenut varsin merkittävästi vuoden 2018 jälkeen. Laskun syynä nähdään erityisesti yksityisten toimijoiden tarjoama ilmainen opiskelijatunniste sekä yleinen järjestötoiminnan kiinnostuksen lasku. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt keinoja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toimintaedellytysten parantamiseksi. Laskeviin jäsenmääriin ja taloudellisiin haasteisiin voitaisiin vastata toiminnan pitkäjänteisellä kehittämisellä ja vahvistamalla toiminnan taloudellista pohjaa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla on ammattikorkeakoululain mukaisia tehtäviä, jotka liittyivät muun muassa ammattikorkeakouluhallintoon. Opiskelijakuntiin kuuluminen on vapaaehtoista.
Selvityksessä kerrotaan, että opiskelijat ovat tyytyväisempiä niiden opiskelijakuntien toimintaan, joissa jäsenten määrä on korkeampi.
– Oppilaitosdemokratia on tärkeä osa kansanvaltaista yhteiskuntaamme. Vaikuttamisen mahdollisuudet tulee turvata myös opiskelijoiden osalta. Selvitys antaa suuntaviivoja juuri tähän, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
Selvityshenkilö Tapio Varmola kolme keskeistä ehdotusta tilanteen kohentamiseksi. Hän ehdottaa kehittämisohjelmaa, jolla voitaisiin vahvistaa osaamista, laatua ja pitkäjänteisyyttä opiskelijakuntien perustoiminnassa ja luoda uusia toimintamuotoja.
Opiskelijakunnat sitoutuvat tavoittelemaan 50 prosentin jäsenkattavuutta ja edustajiston vaaleissa 20 prosentin äänestysaktiivisuutta. Opiskelijakunnan toiminnan kasvanut arvostus heijastuisi myönteisesti myös jäsenmääriin.
Kehittämisohjelman toteutus edellyttäisi yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ja Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin kesken.
Toisena ehdotuksena on opiskelijakuntien toiminnan taloudellisen pohjan vahvistaminen. Esityksen mukaan opiskelijakuntien rahoituksen tulisi jatkossa perustua opetus- ja kulttuuriministeriön tukeen, ammattikorkeakoulun tukeen ja opiskelijakunnan omaan varainhankintaan.
Kolmanneksi selvityshenkilö ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi selvityksen, jossa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien asemaa tarkasteltaisiin rinnakkain tavoitteena vertailukelpoiset toimintaedellytykset.
– Opiskelijakuntien jäsenhankinta on ollut koetuksella vuoden 2017 opintorekisterilakiuudistuksesta lähtien. Resurssit, joilla tärkeää tehtävää toteutetaan ovat olleet hurjassa laskussa. On tärkeää, että asiaa on selvitetty ja nyt meillä on selkeitä ratkaisuehdotuksia tilanteen korjaamiseksi, kertoo Samokin puheenjohtaja Emmi Lainpelto liiton kannanotossa.
Samokin tavoitteena on, että kaikille opiskelijakunnille myönnetään julkista rahoitusta niin, että lakisääteiset tehtävät voidaan toteuttaa. Selvityksen esityksestä poiketen Samokin tavoitteena on, että julkisesta rahoituksesta säädetään pitkällä tähtäimellä eikä vain sopimuskausien ajaksi.
