Ilmastonmuutos ja leudot talvet voivat olla kirkkaiden rannikkovesien loppu – normaalisti "jokipluumi" estää samentumisen

Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma eli vedessä olevan aineksen kasautuminen ja vajoaminen pohjalle on huomattavasti voimakkaampaa, selviää Jouni Salmelan väitöstyöstä.

– Tutkimme rannikkoalueen sedimentaatioeroja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä perinteisen jäätalven sekä leudon jäättömän talven välillä, Salmela kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos myös lisää talvisadantaa. Sateiden yleistyessä valuma-alueelta kulkeutuvat ainemäärät ja rannikkoalueiden virtausnopeudet kasvavat.

Prosessissa oleellista on sadannan muoto eli se, sataako vettä vai lunta.

Jokien ja rannikkovesien sedimenttikulkeumat ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausten aikaan eli yleensä kevättalvella, kun tulvat ovat voimakkaimmillaan.

– Runsassateisten talvien jälkeen kevättulva ei ole yhtä voimakas kuin normaalien lumisten pakkastalvien jälkeen. Tällöin kevättulvan merkitys pienenee ja uomamuutokset voivat ajoittua myös talviajalle, mikä mahdollisesti vaikuttaa jokiuoman kehitykseen.

Talvisin vesien päälle asettuva jääkansi estää tuulta sekoittamasta vesimassoja keskenään, mikä edesauttaa niin kutsutun "jokipluumin" kehittymistä. Termi tarkoitetaan sedimenttipitoista vesikerrosta, jonka jokivesien havaittiin tutkimuksessa muodostavan suolaisen meriveden päälle.

– Tällöin jokivesi ja merivesi eivät sekoitu keskenään vesien suolapitoisuuseroista johtuen. Pintavesi voi olla erittäin sameaa, mutta pohjalla vesi on kuitenkin kirkasta, tiedotteessa kerrotaan.

Mikäli jäätalvien pituus lyhenee, myös jokipluumit eivät välttämättä kehity samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tästä johtuen myös jokien mukana kulkevat ravinteet kulkeutuvat laajemmalle alueelle kuin mataliin lahtiin, jotka ovat usein myös herkimpiä rehevöitymiselle.

Virtausnopeuksien kasvaessa myös kertaalleen pohjalle laskeutunut aines voi lähteä uudestaan liikkeelle. Lisäksi leutoina talvina sääolosuhteet ovat vaihtelevampia. Sääolosuhteisiimme vaikuttavat Pohjois-Atlantilta kulkeutuvat matalapainerintamat, joiden aikana merenpinnan korkeusvaihtelut ja tuuliolosuhteet ovat voimakkaita.

Nämä puolestaan nostavat rannikkoalueiden virtausnopeuksia, etenkin matalissa kapeikoissa, jonka seurauksena pohjasedimentti lähtee liikkeelle.

Myös jääpeitteen puuttuessa aallokon aiheuttama rantaeroosio kasvaa, mikä lisää rannikkovesien sameutta entisestään.