Väitöstutkimus

Ilmastonmuutos ja leudot talvet voivat olla kirkkaiden rannikkovesien loppu – normaalisti "jokipluumi" estää samentumisen

JONNA LANKINEN
Talvisin jääkansi edesauttaa merivettä suojaavan vesikerroksen "jokipluumin" kehittymistä. Mikäli jäätalvien pituus lyhenee, myös jokipluumit eivät välttämättä kehity samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tällöin myös ravinteet kulkeutuvat laajemmalle alueelle kuin mataliin lahtiin, jotka ovat usein myös herkimpiä rehevöitymiselle.
Talvisin jääkansi edesauttaa merivettä suojaavan vesikerroksen "jokipluumin" kehittymistä. Mikäli jäätalvien pituus lyhenee, myös jokipluumit eivät välttämättä kehity samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tällöin myös ravinteet kulkeutuvat laajemmalle alueelle kuin mataliin lahtiin, jotka ovat usein myös herkimpiä rehevöitymiselle.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma eli vedessä olevan aineksen kasautuminen ja vajoaminen pohjalle on huomattavasti voimakkaampaa, selviää Jouni Salmelan väitöstyöstä.

– Tutkimme rannikkoalueen sedimentaatioeroja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä perinteisen jäätalven sekä leudon jäättömän talven välillä, Salmela kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos myös lisää talvisadantaa. Sateiden yleistyessä valuma-alueelta kulkeutuvat ainemäärät ja rannikkoalueiden virtausnopeudet kasvavat.

Prosessissa oleellista on sadannan muoto eli se, sataako vettä vai lunta.

Jokien ja rannikkovesien sedimenttikulkeumat ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausten aikaan eli yleensä kevättalvella, kun tulvat ovat voimakkaimmillaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Runsassateisten talvien jälkeen kevättulva ei ole yhtä voimakas kuin normaalien lumisten pakkastalvien jälkeen. Tällöin kevättulvan merkitys pienenee ja uomamuutokset voivat ajoittua myös talviajalle, mikä mahdollisesti vaikuttaa jokiuoman kehitykseen.

Talvisin vesien päälle asettuva jääkansi estää tuulta sekoittamasta vesimassoja keskenään, mikä edesauttaa niin kutsutun "jokipluumin" kehittymistä. Termi tarkoitetaan sedimenttipitoista vesikerrosta, jonka jokivesien havaittiin tutkimuksessa muodostavan suolaisen meriveden päälle.

– Tällöin jokivesi ja merivesi eivät sekoitu keskenään vesien suolapitoisuuseroista johtuen. Pintavesi voi olla erittäin sameaa, mutta pohjalla vesi on kuitenkin kirkasta, tiedotteessa kerrotaan.

Mikäli jäätalvien pituus lyhenee, myös jokipluumit eivät välttämättä kehity samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tästä johtuen myös jokien mukana kulkevat ravinteet kulkeutuvat laajemmalle alueelle kuin mataliin lahtiin, jotka ovat usein myös herkimpiä rehevöitymiselle.

Virtausnopeuksien kasvaessa myös kertaalleen pohjalle laskeutunut aines voi lähteä uudestaan liikkeelle. Lisäksi leutoina talvina sääolosuhteet ovat vaihtelevampia. Sääolosuhteisiimme vaikuttavat Pohjois-Atlantilta kulkeutuvat matalapainerintamat, joiden aikana merenpinnan korkeusvaihtelut ja tuuliolosuhteet ovat voimakkaita.

Nämä puolestaan nostavat rannikkoalueiden virtausnopeuksia, etenkin matalissa kapeikoissa, jonka seurauksena pohjasedimentti lähtee liikkeelle.

Myös jääpeitteen puuttuessa aallokon aiheuttama rantaeroosio kasvaa, mikä lisää rannikkovesien sameutta entisestään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Hm
Mikä ihmeen ilmastonmuutos? Mitkä leudot talvet? Missä niitä on?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Hm
Tuohon A.H.n kysymykseen en osaa vastata sillä idiotismi ei ole vahvin lajini.
Itse täytän tuon käsitteen helposti josta pahoitteluni kaikille siitä kärsineille.
Tuo aihe eli muutokset luonnossa johtuen ihmisten toiminnasta on kiistanalainen.
Enkä nyt tarkoita meitä mielipiteenkirjoittajia.
Tarkoitan yleensäkin tuota väittelyä asioista ja niinedelleen. (jne)
Siksi toivoisin eli en toivoisi juupas eipäs väittelyä vaan esim. havaintoja ihmisiltä.
Itse muistan 1960-luvulta hanget korkeat nietokset. Olihan myös pakkasia eli kylmää.
Joten ainakin muistojaan voi jokainen kertoa ja verrata nykyisyyteen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hm
Ihmisten havainnot, satunnaisina ja yksittäisinä, eivät luo suurta kuvaa. Vaikka löytyisi sata vanhusta, jotka ovat pitäneet kirjaa oman asuinalueensa säistä viimeisen 80 vuoden ajalta, sekään ei kertoisi totutta maailmanlaajuisesta tendenssistä, tuskin edes Suomen, tuskin edes Varsinais-Suomen. Se, mitä ihminen takapihallaan havainnoi, on sää, ei ilmasto.

Ilmaston tutkimuksessa tulee pyritään mahdollisimman kattavaan otantaan sekä alueellisesti että ajallisesti (realististen mahdollisuuksien rajoissa). Mitä enemmän havaintopisteitä, mitä laajemmalla alueella ja mitä useammin havainnot/mittaukset, sitä tarkempi kuva piirtyy niin alueellisesta kuin maailman illmastosta. Aiemmin ei ollut systemaattista ilmastontutkimusta, jolloin tavallisten ihmistenkin havainnoilla on väliä. Nykyään mittauspisteiden kattavuus on hyvä, joten ihmisten omat sääpäiväkirjat ovat lähinnä värittävä lisä.

Ja sitten on nyt niin, että ne, jotka tutkivat ilmastoa joltain näkökannalta, ovat kuulema 95-prosenttisesti sitä mieltä, että ilmasto lämpenee selvästi mahdollista luonnollista muutosta nopeammin, ja tämä johtuu ihmisen vaikutuksesta. Voidaanhan me tällä palstalla kukin vertailla säämuistojamme kuka kuinkakin pitkältä ajalta, mutta sillä on kovin vähän painoarvoa verrattuna alan tutkijoiden näkemyksiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Hm
Hyvä Arska! Olet niitä viimeisiä yksimahaisia, joka ei vielä ole kuullut ilmastonmuutoksesta 🤣
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
zmrzlina
Vast: Hm
Nykytalvet ovat Turussa keskimäärin kaksi astetta lämpimämpiä kuin puolisen vuosisataa sitten. Jos niitä ei vielä pidä leutoina, niin kyllä ne tuolla tahdilla leudoiksi muuttuvat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
HANNU NIEMINEN
Vast: Hm
Viime talvi ei ollut leuto, eikä huippu kylmäkään. Mutta erityisen vaihteleva, joka alkoi joulukuun kovilla pakkasilla. Sitten alkoi vuoden alussa sahaava sääilmiö vesisateineen, joka välillä pakastui lumisateineen. Lopputulos maaliskuussa, että täälläkin oli tasanko pelloilla lähes 10 cm teräsjää. Monena päivinä kävin potkukelkalla liukastelemassa peilijäällä. Aiheutti jatkossa sen, että viime kesän lämpimän ja kuivan alkukesän takia kevätviljasato jäi surkeaksi. Siksi monet keskittivät syysoraaseen, jotka kehittyivätkin lupaavasti. Mutta keväällä katastrofi, koska tämä talven pintajää tukahdutti suurimman osan syysviljoista. Joten kylvivät taas kaiken uudestaan, mutta nyt on vettä alkanut sataa kuivan kauden jälkeen. Joten jos tällaiset voimakkaat säänvaihtelut enemmän yleistyy, niin eiköhän kyse ole ilmastonmuutoksesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Hmm
Mitkä ihmeen kirkkaat rannikkovedet? Missä niitä on?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Hmm
Välimerellä ja Jäämerellä esimerkiksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.