Väitöstutkimus

Väitös: Ihomelanooma lapsilla ja nuorilla nelinkertaistui vuosina 1990–2014

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan lapsilla ja nuorilla sinänsä harvinainen syöpä, ihomelanooma, on nelinkertaistunut vuosina 1990–2014.

LL Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa todetaan, että lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan.

Lasten ja teini-ikäisten melanoomat poikkeavat aikuisten melanoomista usein eri tavoin, minkä lisäksi lapsilla ja teini-ikäisillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyyppiä.

Emma Rousi tutki väitöstutkimuksessaan lasten, teini-ikäisten ja nuorten aikuisten ihomelanooman esiintyvyyttä, hoitoa ja ennustetta Suomessa vuosina 1990-2014. Tutkimuksessa tarkasteltiin kyseisenä ajanjaksona diagnosoitujen 0–19-vuotiaiden ihomelanoomapotilaiden tietoja Suomen syöpärekisteristä, ja potilaiden kasvainten sekä etäpesäkkeiden kudosnäytteet analysoitiin uudelleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksessa havaittiin ihomelanooman esiintyvyyden nousseen tutkimusjaksolla yli nelinkertaiseksi. Vuosina 1990-1993 ihomelanoomaa esiintyi 0-19-vuotiailla 1,4 tapausta miljoonaa suomalaista kohden ja vuosina 2010-2014 tapausten määrä oli noussut samassa ikäryhmässä 5,8:aan miljoonaa suomalaista kohden.

Tutkimuksessa selvisi myös, että nuorilla potilailla Spitzoidien kasvainten osuus oli suurempi kuin aikuisilla. Näiden usein vaikeatulkintaisten kasvainten diagnostiikka voi olla haastavaa. Lapsilla ja teini-ikäisillä melanoomat olivat aikuisten melanoomia useammin vaaleita ja ihosta koholla olevia kasvaimia, mutta myös tyypillisiä tummia ihomuutoksia todettiin.

Lasten ja teini-ikäisten ihomelanoomat poikkesivat aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan. Pienillä lapsilla BRAFV600E-mutatoituneita melanoomia ei todettu, mutta teini-ikäisillä näiden osuus oli samaa luokkaa kuin aikuisilla. ALK-mutaatioita tavattiin Spitzoideissa kasvaimissa. Vain yhdellä nuorella potilaalla havaittiin PD-L1-positiivisuutta kasvaimessaan.

Lasten ihomelanooman ennuste on aikuisten ennustetta parempi huolimatta suuremmasta määrästä vartijaimusolmukkeeseen edenneitä tapauksia.

– Tähän todennäköisesti vaikuttaa Spitzoidien melanoomien suurempi osuus, sillä epätyypillisten Spitzoidien kasvainten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu usein etenevän vartijaimusolmukkeeseen vaikuttamatta silti potilaiden ennusteeseen. Spitzoidien kasvainten tulkinta voi olla hyvinkin haastavaa, eikä sopivia biomarkkereita hyvän- ja pahanlaatuisten kasvainten erotusdiagnostiikkaan ole tarjolla, Rousi kertoo yliopiston tiedotteessa.

Aurinkoaltistuksen ja ihon palamisen erityisesti lapsuudessa tiedetään lisäävän ihomelanooman riskiä aikuisiällä. Aurinkoaltistuksen rooli lapsena sairastetussa melanoomassa on tästä huolimatta epäselvä.

– Teini-ikäisillä UV-säteilyn vaikutus voi olla merkittävämpi tekijä melanooman synnyssä, kun taas pienillä lapsilla taustalla voi olla muitakin syitä. Nuorena aikuisena ihomelanoomaan sairastuneilla havaitsimme taustalla muitakin mahdollisia tekijöitä, kuten syöpäalttiutta tai immuunijärjestelmän poikkeamaa. Nämä ovat myös mielenkiintoisia aiheita jatkotutkimuksia varten, pohtii Rousi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.