Hoitoon pääsy uhkaa heikentyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä merkittävästi – "Hoitotakuu ei kaikilta osin enää toteudu"
Hoitoon pääsy on heikentynyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kuluvan kevään aikana. Syynä tilanteeseen on jatkohoitopaikkojen puute, pitkään heikentynyt henkilöstötilanne, koronapandemia sekä kevään työtaistelutoimenpiteet.
– Olemme valitettavasti tilanteessa, että hoitotakuu ei kaikin osin enää toteudu. Koronapandemia, heti sen jälkeen ajoittuneet työtaistelutoimet sekä alan pitkän jatkuneen henkilöstöpulan yhteisvaikutuksena hoitoon pääsy on heikentynyt poikkeuksellisen vaikeaksi. Suurin syy ongelmiin on siinä, että potilaille ei löydy jatkohoitopaikkoja, sanoo sairaanhoitopiirin vt. johtaja Petri Virolainen.
Erikoissairaanhoidon palvelut eivät ole lakon jäljiltä normaalitasolla, ja ylityö- ja vuoronvaihtokielto ovat voimassa edelleen. Hoitovelka kasvaa, ja kaikkia potilaita ei tällä hetkellä pystytä hoitamaan sairaanhoitopiirin edellyttämällä tavalla.
Potilaille ei pystytä myöskään osoittamaan riittävästi jatkohoitopaikkoja, ja päivittäin useita kymmeniä potilaita odottaa jatkohoitopaikkaa. Tilanne on erilainen Tyksin eri toimialueilla ja eri yksiköissä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus sai ajankohtaiskatsauksen aiheesta tiistaina. Varsinaiset hoitojonoja osoittavat tunnusluvut näkyvät tilastoissa viiveellä, mutta kehityssuunta on valitettavan selvä.
Esimerkiksi hoitoalan kevään työtaistelun aikana sairaanhoitopiirissä on peruttu kaikkiaan noin 900 toimenpidettä. Peruuntuneista toimenpiteistä osalle on jo pystytty löytämään uusi aika.
Eniten peruutuksia tehtiin silmäkirurgiassa, gastroenterologiassa sekä ortopediassa ja traumatologiassa. Polikliinisessä hoidossa suurimmat ongelmat ovat psykiatriassa.
– Huolimatta vallitsevasta tilanteesta haluan korostaa sitä, että henkilökuntamme tekee erinomaista työtä. Teemme päivittäin lukuisia vaativia erikoissairaanhoidon toimenpiteitä ja potilaidemme antama palaute Tyksissä saamastaan hoidosta on pääosin positiivista, Petri Virolainen toteaa.
Henkilöstömäärän tilanne on koronan vuoksi ollut haastava jo pitkään, ja poissaolot ja irtisanoutuneiden määrä ovat kevään aikana lisääntyneet. Kevään aikana kasvaneen henkilöstövajeen ennakoidaan heikkenevän entisestään kesälomakaudella.
Sijaisten määrä kesäksi ei ole riittävä, ja jo sovittuja sijaisuuksia on peruttu. Näiden seurauksena toimintaa Tyksissä ajetaan alas normaalia enemmän, joten kiireettömän hoidon jonot kasvavat entisestään. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat pystytään kuitenkin hoitamaan.
Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen eteen on tehty paljon, mutta mikäli sijaisten saanti ei kohene, toimet eivät riitä. Virolaisen mukaan henkilöstö on väsynyt, joten tilanteen kärjistyminen ja esimerkiksi työtaistelutoimet ovat ymmärrettäviä.
– Henkilöstö on venynyt erittäin paljon, mutta väki ei riitä ja työntekijöistä on krooninen pula koko hoitoketjussa ja erikoissairaanhoidossa kannamme kuormaa myös siitä. Osaamisen varmistamiseen ja terveydenhuoltotyön houkuttelevuuteen tulee jatkossa reagoida aiempaa voimakkaammin, Petri Virolainen sanoo.
Henkilöstövaje heijastuu erikoissairaanhoidon toimintaan myös niin, että potilaita hakeutuu hoitoon tavallista vähemmän. Koronan ensimmäisinä kuukausina erikoissairaanhoitoa tarvitsevat eivät hakeutuneet hoitoon tarpeesta huolimatta, ja nytkin esimerkiksi monia syöpätutkimuksia on tehty normaalia vähemmän.
– Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että monet potilaat sairastavat vakavaa sairautta tietämättä sitä. Sovittuja tutkimuksia ja käyntejä ei saisi jättää käyttämättä, Virolainen muistuttaa.
