Koronarokotteet

Yli puolet 80 vuotta täyttäneistä on saanut neljännen koronarokotteen – THL suosittelee täydentämään rokotussuojaa, jos rokotuksia vielä puuttuu

JANE ILTANEN

Suomessa yli puolet 80 vuotta täyttäneistä on saanut neljännen rokoteannoksen, kertoo THL. Heidän rokotekattavuutensa kasvoi kuukaudessa 40 prosentista 58 prosenttiin.

Neljänsiä koronarokotteita jaetaan tällä hetkellä 80 vuotta täyttäneiden lisäksi myös niille iäkkäille, jotka ovat hoivakodissa, järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet. Lisäksi neljänsiä rokotteita annetaan kaikille 12 vuotta täyttäneille, joilla on vakava immuunipuutos.

THL muistuttaa, että rokotteet suojaavat edelleen hyvin koronavirustaudin vakavammilta tautimuodoilta. Kaikkien, joilta puuttuu rokotussarjasta annoksia tulisi täydentää rokotussuojaansa mahdollisimman pian.

18 vuotta täyttäneistä yli 87 prosenttia on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja yli 64 prosenttia kolme rokoteannosta. 60 vuotta täyttäneistä yli 86 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Neljänsillä rokotteilla pyritään nostamaan ja pidentämään suojaa vakavaa koronatautia ja erityisesti kuolemia vastaan. Rokote voidaan antaa aikaisintaan kolme kuukautta kolmannen annoksen jälkeen.

Alle 80-vuotiaille kolme rokoteannosta antaa hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan, mutta 80 vuotta täyttäneillä kolmen rokoteannoksen suojateho ei ole yhtä hyvä eikä pitkäkestoinen kuin nuoremmilla.

Suomessa todettiin huhtikuussa aiempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen kasvusta.

Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja on tartuttanut myös iäkkäitä ja hauraita ihmisiä. Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti, sillä iso osa tartunnoista jää tilastoimatta.

– Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä tiedotteen mukaan.

Omikronin aiheuttama tauti on yleensä muille kuin hyvin iäkkäille lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama koronatauti. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja näin suojassa vakavammalta taudilta.

Ilman koronaakin Suomessa on talvikuukausina enemmän kuolemia kuin kesällä. Tähän vaikuttaa muun muassa influenssa. Isoimmilta aalloilta on kuitenkin parin viime vuoden aikana vältytty.

– Yksi selitys sille, miksi kuolemia on ollut nyt alkuvuonna erityisen paljon hyvin hauraiden joukossa on, että he ovat olleet suojassa edellisinä talvina muiltakin viruksilta kuin koronalta, Leino sanoo.

Milloin neljättä koronarokotetta jaetaan koko väestölle, ei ole vielä tiedossa. THL:n tuoreimman arvion mukaan ajankohta voi olla ensi syksynä. Suurin kansanterveydellinen hyöty tehosteannoksesta saadaan, jos rokotteet jaetaan nousevan epidemian aikana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tämä korostuu tilanteessa, jossa valtaosalla väestöstä on rokotusten synnyttämä tai rokotusten ja infektion yhteisvaikutuksena erittäin hyvä suoja taudin vakavaa muotoa vastaan. Vaste neljänteen rokoteannokseen on todennäköisesti sitä parempi mitä pidempi aika kolmannen ja neljännen annoksen välillä on, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kuvasi tilannetta toukokuun alussa.

THL seuraa epidemiatilannetta ja virusvarianttien vaikutusta rokotteiden suojatehoon sekä laatii erikseen suosituksen syksyn koronarokotusten tehostamisesta sekä aikuisille että lapsille. Jos tilanne muuttuu huonommaksi esimerkiksi uusien varianttien vuoksi, THL varautuu antamaan suosituksia neljännen annoksen laajentamisesta jo ennen syksyä.

Koronatartunnat ovat olleet laskussa jo useita viikkoja, ja myös kuolemantapausten määrä on lähtenyt laskuun. Toukokuussa on tähän mennessä rekisteröity selvästi aikaisempia viikkoja vähemmän kuolemia. Lukumääräisesti eniten kuolemia on todettu maaliskuussa rekisteröityjen tartuntojen joukossa. Kuolemien tilastointi seuraa tartuntatilastoja aina pienellä viiveellä, sillä koronatartunnasta seuranneita kuolemia tilastoidaan vielä 30 päivää tartunnan jälkeen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.